Kahvitauolla lontoolainen siivouskomero on tunkkainen pölystä, mutta paksumpana ilmassa leijuu pelko. Pelko, että huomenna ei enää olekaan töitä.
Saaramaria Kuittinen
”Katso, tällä puolella päätä mulla on vähemmän hiuksia”, väsyneen näköinen Nina näytti minulle lontoolaisessa hostellihuoneessa. Hän oli työskennellyt kotisiivoojana kartanossa, mutta hän irtisanoutui, kun ei jaksanut työmäärää eikä työnantajan jatkuvaa valitusta. Kartanonrouva ei suostunut maksamaan viimeistä palkkaa. Tämä yritti työntää Ninan ulos talosta. Kun Nina pyysi palkkaansa, kartanonrouva kävi käsiksi.
Nina sai soitettua poliisit. Ne tulivat ja lähtivät. Nina käveli ulos 140 punnan kanssa. Viikkopalkka 3,30 puntaa tunnilta. Iso-Britannian minipalkka on 7,20. Kartanonrouva jäi istumaan mahonkisohvalleen tukollinen siivoojan hiuksia nyrkissään.
Halpa hostelli Pohjois-Lontoossa on täynnä työnhakijoita. Useimmat tulevat maista, joissa on Euroopan korkeimmat työttömyystilastot ja toteutettu tukahduttavaa talouskuria. Töitä on pakko saada. Työnantajat Lontoossa tietävät hostellissa nukkuvien epätoivon.
***
Menin itse yhteen ravintolaan ’trial shiftiin’ eli palkattomaan työnäytteeseen. Käsky oli tulla kokomustassa asussa. Ostin työttömänä uudet vaatteet. Maksoin 1,80 puntaa bussimatkasta. Perillä ravintoloitsija sanoi, että sulla on vääränlaiset kengät, tule huomenna uudestaan. En mennyt uudestaan. Ei minulla ollut varaa ostaa uusia kenkiä ilman takeita työstä.
’Trial shift’ eli palkaton työ on usein kokonainen työpäivä, jonka aikana yrittäjä arvioi, haluaako antaa töitä. Ystäväni haki töihin hotelliin, jossa työnäyte oli kaksi kokonaista palkatonta päivää. Palkatonta työtä saisi kuulemma teettää vain muutaman tunnin ja sen jälkeen työntekijällä on oikeus vaatia palkkaa. Mutta miten vaadit, kun pomo antaa ymmärtää, että kyllä tilalle löytyy joku hiljaisempikin työtön.
Monen nöyryyttävän palkattoman työpäivän ja turhaksi jääneen kalliin metromatkan jälkeen sain lopulta töitä. Olen ’casual cleaner’ (eli siivooja nollatuntisopimuksella).
Kysyin esimieheltä, jos voisimme viedä viestiä ylemmälle taholle, että työpaikalle vaihdettaisiin paremmat saippuatelineet vessoihin, kun jokapäiväinen saippuapullon täyttäminen on niin hankalaa. Ruuvimeisselin ei nimittäin pitäisi kuulua siivoojan työkaluihin. Se ei olisi iso taloudellinen investointi, mutta parantaisi työnlaatua huomattavasti. Esimies vastasi, että muistatko millainen työsopimus sulla on? Meillä ei ole velvollisuutta tarjota työvuoroja.
Vaikenin. Enkä sanonut, että mopit on epäergonomisia ja aiheuttaa selkäkipuja. Enkä sanonut, että olisi kiva, jos lounastauolle olisi joku muu paikka kuin siivouskomero, jossa juoksee rotta. En myöskään sanonut, että siivouskärryt olisi helpommat kuin siivousämpäri.
Hostellisänky on juuri ja juuri maksettavissa siivouspalkalla. Saan työvuorot viikottain. Niiden määrä vaihtelee. Mutta vuokra on sama joka kuukausi. Siispä vaikenin.
Kahvitauolla siivouskomero on tunkkainen pölystä, mutta paksumpana ilmassa leijuu pelko. Pelko, että huomenna ei enää olekaan töitä.
***
Adriana maksaa Lontoon korkeiden elinkustannusten lisäksi poikansa yliopistoa kotimaassa. Theresa ei aina saa ujutettua moppia paikoilleen, koska hänen peukalonsa ei taivu. Hän on töissä silti, koska sairaslomapäivät on nollatuntisopimuksella palkattomia.
Pelko, kun tietää olevansa korvattavissa. Vaihdettavissa. Irtisanottavissa, ilman sen kummempaa syytä.
Ja tämä seuraava ei varmaan Stubbin mielestä liity aiheeseen mitenkään, mutta Iso-Britannian pääministeri Margaret Thatcher heikensi ammattiliittojen toimintamahdollisuuksia ja vähensi niiden vaikutusvaltaa 1980–luvulla. Ammattiliittojen jäsenmäärä on nyt puolet siitä, kun Thatcherista tuli pääministeri. Nykyinen hallitus taas on tiukalla talouskurillaan eli leikkauspolitiikallaan ajanut keskituloiset ja pienituloiset taloudellisesti niin heikkoon asemaan, että heidän on otettava vastaan työtä millä tahansa ehdoilla. Eikä työnantajalla ole minkäänlaista painetta priorisoida työntekijän hyvinvointia.
Työministeri Lindström hokee, että pitää kokeilla palkatonta työnäytettä ja muita hallituksen tempauksia, ei sitä muuten tiedä toimiiko ne. Kun hallitus voisi myös katsoa Iso-Britannian siivoojien ja muiden palkansaajien pahoinvointia. Ja todeta, että ei ne temput toimi.
***
Nina sanoi mulle siniseen hostellisänkyyn nojaten, että lähde pois täältä, koska sulla on minne palata. Palata töihin Suomeen, missä on vielä toimivat ammattiliitot, ergonomiset siivousvälineet, elämiseen riittävä palkka ja työntekijän oikeuksia kunnioittava työsopimus.
Onko näin Stubb? Ja onkohan vielä sittenkin, kun palaan?
Kuva: FreeImages.com / Cathy Kaplan