Neeta Jääskö miettii työkseen pilkkusääntöjä ja aivan uusia sanoja.
teksti Niko Peltokangas · kuva Kalle Erkkilä
”Tänään inarinsaamen kielineuvoja pyörittelee veronmaksajain rahalla termiä muunsukupuolisuus sekä muuta nk. sateenkaarisanastoa!”
Neeta Jääskön tviitti aihetunnisteilla #unelmaduuni ja #inarinsaame herätti kiinnostuksen viime viikolla. Missä unelmatyössä pyöritellään sateenkaarisanastoa inarinsaameksi?
Kielityöntekijän työhön kuuluu kielineuvontaa, sanasto- ja terminologiatyötä, kielenhuoltoa ja normittamista, Jääskö kertoo. Hän työskentelee Inarissa EU:n tukemassa Giellagáldu-hankkeessa. Giellagáldu on suomeksi kielikaltio, ja kaltio tarkoittaa vesilähdettä.
”Joskus joku on vain epävarma jonkin sanan tarkasta kirjoitusasusta tai taivutusmuodoista. Tällaistenkin päältä katsottuna pienten kysymysten kautta voi yhtäkkiä olla pohtimassa paljon suurempi kysymyksiä kuten inarinsaamen äännejärjestelmää ja morfologiaa (muoto-oppia).”
Inarinsaamen kirjakieli on suhteellinen nuorta, sillä nykyinen kirjoitustapa tuli käyttöön vasta 1990-luvulla. Ensimmäiset inarisaamenkieliset kirjat ilmestyivät kuitenkin jo 1850-luvulla. Kirjoitettu kieli on levinnyt nopeasti myös uusille alustoille kuten sosiaaliseen mediaan ja viihteeseen. Pilkkusääntöjä, puuttuvia sanoja ja oikeita kirjoitusasuja joutuu pähkäilemään tämän tästä, Jääskö sanoo.
Uusia termejä tarpeen mukaan
”Välillä kysellään paikannimien alkuperistä ja merkityksistä, ja joskus, aika monesti, on kyse myös siitä, että sanaa jollekin nyky-yhteiskunnan ilmiölle tai asialle ei vielä ole. Silloin sellainen pitää keksiä, lainata tai johtaa, ja sekin on ajoittain hirmu hauskaa hommaa!”
Tällaisesta kysymyksestä lähtivät myös pohdinnat niin sanotusta sateenkaarisanastosta. Jääskö alkoi koota Setan materiaalien pohjalta sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin liittyvää sanastoa inarinsaameksi.
”Uusia termejä luodaan vähän sitä mukaa, kun tarvetta on.”
Sanaston ensimmäinen versio on kommenttikierroksella. Jääskö toivoo, että se saisi inarinsaamenkielinen sateenkaariväen hyväksynnän ja pääsisi käyttöön esimerkiksi kouluopetuksessa ja sote-palveluissa.
Koulua omalla kielellä
Inarinsaamen lisäksi Suomessa puhutaan koltansaamea ja pohjoissaamea, joista jälkimmäinen on selvästi eniten puhuttu saamelaiskieli. Inarinsaame on kielistä ainoa, jota puhutaan vain Suomessa.
Saamen kieli on ollut uutisissa viime aikoina muun muassa sen ansiosta, että Helsingissä ollaan aloittamassa pohjoissaamenkielistä perusopetusta. Lisäksi esimerkiksi Oulussa on tehty aloite pohjoisaamenkielisen perusopetuksen aloittamiseksi ja Rovaniemi on käynnissä hanke, joka etsii pysyvää toimintamallia saamenkielen opetukseen.
Jääskö uskoo, että kehityksen taustalla on paikallisten saamelaisten aktiivisuus lastensa kielellisten oikeuksien toteuttamisessa. Kehitys on myös luonnollista, sillä kyseisillä paikkakunnilla on ollut jo tarjolla saamenkielistä päivähoitoa ja sitä saaneet lapset ovat tulossa kouluikään.