Yritykset ja kunnat haluavat hyötyä Lapin luonnosta, mutta vaarantavatko ympäristötuhot puhtaan maineen?
Teksti Noora Vaarala, kuvitus Kp Alare
»Lapin luonto luo outoa taikaa, se on kaunis ja vertaamaton», sanotaan laulussa.
Lapin luonnolla ei kuitenkaan mene pelkästään hyvin. Pohjoiseen on suunnitteilla muun muassa lisää jättimäisiä kaivoksia, ydinvoimala ja turistikeskus kansallispuistoon. Ongelmia aiheuttavat myös tekojärvet voimaloineen. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto pitää Lapin ympäristöongelmia näkyvästi esillä toiminnassaan ja kannanotoissaan.
Kaivoksista puhtia talouteen ja myrkkyä luontoon
Monen mielestä ympäristön hyväksikäyttö on ymmärrettävää: se tuo työpaikkoja ja rahaa laskevan asukasluvun kanssa kamppaileville syrjäkunnille. Talouselämä-lehti otsikoi uutisen Kittilän kultakaivoksesta näin: »Kaivosbuumi pelastaa Suomen korpiseudut».
Savukosken fosfaattikaivoshanke osoittaa, että toisinaan »pelastus» tuo mukanaan melkoisen kasan ongelmia.
Kittilän kultakaivos ei pienempien ympäristövaikutustensa takia saanut juurikaan ihmisiä barrikadeille. Itälappilaiseen Savukosken kuntaan suunniteltu kaivos sen sijaan on herättänyt niin paljon vastustusta, että asiaa ajamaan on perustettu Sokli erämaana -liike.
Vastustajat pelkäävät, että hanke vahingoittaa peruuttamattomasti Urho Kekkosen kansallispuiston ja Värriön luonnonpuiston välissä sijaitsevaa Soklin aluetta. Avolouhoksesta olisi tarkoitus ottaa paitsi vesistöä rehevöittäviä fosfaatteja, myös uraania.
Huolenaiheena on radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen vesiteitse laajalle ympäristöön. Maaperän kautta ympäristömyrkyt kenties leviäisivät myös poroihin ja riistaeläimiin, mikä on lisännyt hankkeen vastustusta poronkasvattajien keskuudessa. Luonnon ja poronlihan puhdas imago halutaan säilyttää.
»Virinnyt kaivostoiminta on uhka niin Soklin upeille ahoille kuin ihmisten perinteisille elämänmuodoille, kuten poronhoidolle ja keräilytaloudelle, sekä heidän terveydelleen», listaavat SLL:n Lapin piirin toiminnanjohtaja Tarja Pasma ja puheenjohtaja Markku Kuortti Lapin merkittävimpiä ympäristökysymyksiä.
Soklin malmi on todettu vaikeasti rikastettavaksi, minkä vuoksi louhiminen ei välttämättä edes kannata. Ongelmia aiheuttaa myös malmin kuljettaminen rikastettavaksi Venäjälle – se olisi saatava erämään läpi Kovdoriin. Vaihtoehtoja ovat maanalainen putki tai rautatien rakentaminen. Molemmilla olisi tietysti vaikutuksensa alueen luontoon.
Ydinvoimala takapihalle
Uraani ja sen käyttö on pistänyt ympäristöväen liikkeelle myös Lounais-Lapissa.
Simon kunta havittelee epätoivoisesti ydinvoimalaa, jonka kaava-alue ulottuisi myös Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan puolelle. Ydinvoimalan mahdollistava maakuntakaava on jo hyväksytty ja kaavasta tehdyt valitukset hylätty ympäristöministeriössä.
Erityisen ongelmalliseksi hankkeen tekee se, että Karsikonniemeen sijoitettavan voimalan lähellä on paljon asutusta. Karsikon puolesta ry:n mukaan asukasmäärät ylittävät reilusti Säteilyturvakeskuksen ohjeistuksen, sillä viiden kilometrin säteellä asuu vakituisesti tuhansia ihmisiä. Ydinvoimala sijaitsisi siis lähes kirjaimellisesti aika monen takapihalla.
Toinen ydinvoimalaa himoitseva kunta on pohjoispohjanmaalainen Pyhäjärvi. Fennovoima Oy tekee päätöksen kuntien välillä lähiaikoina. Ydinvoima kiinnostaa pieniä pitäjiä vero- ja työvoimavaikutuksensa vuoksi, vaikka esimerkiksi Olkiluodon kohdalla on nähty, että voimalat työllistävät enimmäkseen siirtolaisia polkuhintaan. Simon kunnanjohtaja Esko Tavia kutsuu hanketta »viiden miljardin piristysruiskeeksi».
»Ydinvoimalan rakentaminen rinnakkaisongelmineen, joihin kuuluvat muun muassa uraanikaivokset ja jätteiden loppusijoittaminen, ovat megaluokan uhkia tuhansiksi vuosiksi eteenpäin», kiteyttävät Pasma ja Kuortti.
Kansallispuisto turistikohteena
Ydinvoiman lisäksi merkittävissä määrin mediahuomiota on saanut Pallaksen alueen rakennushanke. Länsi-Lapin maisemissa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevaan hotelliin on jo vuosikausia kaavailtu mittavaa laajennusta. Ainutlaatuiseksi tilanteen tekee se, että hotelli sijaitsee rauhoitetun luonnonsuojelualueen keskellä.
Rakennushanke moninkertaistaisi hotellin tilat. Pelasta Pallas -liikkeen mukaan koko matkailukohde muuttuisi samalla täysin erilaiseksi – vaatimattomaan retkeilykohteeseen alettaisiin uusien tilojen myötä houkutella ulkomaisia turisteja.
Hotellin kunnostamista nykyisessä laajuudessaan kukaan ei pidä ongelmana. Hankkeen vastustajat katsovat, että ainoa perustelu kansallispuistoa koskevan lain muuttamiseen on yhden yrityksen kannattavuuden parantaminen. Hotelliyrittäjä haluaa luonnollisesti taata liiketoimiensa jatkuvuuden. Vastustajien mukaan lisää hotellikapasiteettia voi rakentaa kansallispuiston ulkopuolelle.
Hotelli kansallispuiston sisällä on harvinaisuus. Suomessa tällaisia tapauksia on kaksi, Pallaksen lisäksi Koli. Syy on yksinkertaisesti se, että hotellit ovat olleet paikoillaan jo ennen kansallispuiston perustamista.
Kalakantojen hätätila
Tekojärvet voimaloineen ovat ongelmallisia muun muassa kalakantojen muuttumisen takia. Sodankylän pohjoisosassa sijaitsee kaksi suurta, 60- ja 70-lukujen taitteessa valmistunutta tekojärveä, Porttipahta ja Lokka. Niistä on kuluneen kesän aikana pyydetty ennätysmäärät roskakalaa eli särkeä, joka syö elintilaa siialta.
STT:n mukaan sekä siiat että kalastajat ovat olleet ahtaalla jo pitkään. Valtio tukee nykyään särkikannan kurissa pitämistä maksamalla pyynnistä korvauksen kalastajille. Särkeä ei käytetä ravinnoksi, joten sitä myymällä ei voi ansaita leipäänsä. Pyydetyt särjet haudataan maakuoppiin.
Tarja Pasma ja Markku Kuortti ovat huolissaan vaelluskalojen eli lohen ja taimenen tilanteesta. »Niiden kohtalon hetket ovat käsillä, mikäli jotain ei tehdä Itämeren kalastuksen rajoittamiseksi. Kutemaan nousevien kalojen määrä vähenee hälyttävästi.»
Vuotos-keskustelu ei lopu koskaan
Tekojärvistä kiistellyin on surullisenkuuluisa Vuotos, jonka rakentamisesta on väännetty kättä jo vuosikymmenten ajan. Prosessi on kulkenut eri oikeusasteiden, ministeriöiden ja hallitusten läpi, eikä lopputulos ole vieläkään selvä.
Vuotos-keskustelu nousee pinnalle uudelleen ja uudelleen ja vaihtaa välillä nimeä: tätä nykyä kannattajat puhuvat tulvasuojelualtaasta, monitoimialtaasta tai monikäyttöaltaasta. Lukuisten vastustajien – joihin kuuluvat muun muassa kaikki puolueet keskustaa ja kokoomusta lukuun ottamatta – mielestä tekoallas tuhoaisi ainutlaatuiset Kemihaaran suot.
Suot kuuluvat Natura 2000 -suojelualueeseen. Vuotoksen rinnalla on keskusteltu usein samantyyppisestä Kollajan allashankkeesta, jonka koskiensuojelulaki tällä hetkellä estää. Kollaja sijaitsee Pudasjärvellä.
Tekoaltaista hyötyvät tietysti voimalaitosten omistajat, kuten Pohjolan Voima ja Kemijoki Oy. Jälkimmäisellä on hallussaan jo 20 vesivoimalaitosta.
Lapin luonnonsuojelupiirin johdon mielestä aina uudelleen ennen vaaleja esiin nostetettava vesirakentaminen on ympäristön kannalta ongelmallista. Vuotos-prosessi on ongelmallinen kannattajilleenkin: altaan rakentamiseksi pitäisi muuttaa vesilakia ja ohittaa muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden päätös ja useat EU-direktiivit.
Libero yritti toistuvasti tavoittaa Lapin liiton maakuntajohtajaa Esko Lotvosta kommentoimaan Lapin ympäristöongelmia. Lotvonen ei vastannut puheluihin eikä sähköpostiviesteihin.
Lapin liitto on ottanut myönteisen kannan muun muassa Simon ydinvoimalaan ja Soklin kaivoshankkeeseen. Lisäksi se esittää tulvasuojeluun monikäyttöallasta, joka muistuttaa erehdyttävän paljon Vuotosta. Vapaa Vuotos -liike on kritisoinut voimakkaasti Lapin liiton toimintaa.
Lähteenä jutussa on käytetty Yleä, MTV3:sta, Helsingin Sanomia, Iltalehteä, Pelasta Pallas -liikettä, Sokli erämaana -liikettä, Karsikon puolesta ry:tä ja Lapin luonnonsuojelupiiriä.
Juttu on julkaistu Liberossa 3/2010