Tämä vuosi toi Suomen sisällissodan laajempaan keskusteluun kuin kymmeniin vuosiin. Monille sota on kuitenkin muistoja paljon lähempää, kirjoittaa päätoimittaja Liberossa 1/2018.
Niko Peltokangas
”Suomi 100” pilasi viime vuoden lisäksi tämän vuoden, sillä yltiönationalistisen 1917-hehkutuksen jälkeen ihmiset eivät jaksa enää muistella sitä seuraavaa vuotta. Vuoden 1918 sisällissodan muistoihin tutustuminen on kuitenkin tärkeää, sillä silloin kärjistyneen kahtiajaon kaiut kuuluvat vieläkin.
Ne kuuluivat kitkerissä kommenteissa, joita esittivät jopa kansanedustajat ja puolustusministeri, kun Yle uutisoi heidän mielestään liian vähän Vaasassa järjestetystä jääkärijuhlasta. Nuorisojärjestöt ovat käyneet kannanottosotaa sodan muistomerkeistä, ja valtiolta on vaadittu anteeksipyyntöä sodan uhreilta. Punavankien teloituskuvan kaivertaminen juhlarahaan repi haavoja auki jo vuosi sitten.
Täytyy kuitenkin todeta, että sisällissodasta on puhuttu vuoden alkukuukausina enemmän ja monipuolisemmin kuin koskaan tähänastisen elämäni aikana. Se on hyvä, sillä vielä 90-luvulla peruskoulun käyneenä olen saanut enimmät tietoni sodasta Täällä Pohjantähden alla -kirjatrilogiasta, joka lisäksi antoi tapahtumista paljon kouluhistoriaa monipuolisemman kuvan.
Libero osallistuu sisällissodan muistelemiseen Tuomas Suihkosen kirjoittamalla kansiartikkelilla (s. 28). Kuka tahansa voi osallistua sodan muistojen selvittämiseen, säilyttämiseen ja käsittelemiseen.
***
Yhä useammalle Liberon lukijallekaan sota ei ole vain kertomus sadan vuoden takaa vaan omia ja läheisten kokemuksia Syyriasta, Palestiinasta ja muista maailman konflikteista.
Kalle Erkkilä kuvasi Turkin hyökkäyksen kohteena olevan Afrinin puolustajia Helsingissä (s. 10). Elina Sandelin haastatteli palestiinalaisia nuoria, jotka ovat kokeneet Israelin miehitysjoukkojen mielivaltaiset pidätykset ja väkivaltaiset kuulustelut (s. 22).
Sortoa on myös ilman sotaa. Silja Nieminen tutustui Vapauden museoon, joka kokoaa työväenliikkeen vapausponnisteluja yli sadan vuoden ajalta (s. 31). Aivan tavallisina pidetyt normit taas sortavat aivan huomaamatta, kuten selviää Saana Lindin kirjoittamasta jutusta (s. 14).
Henkilö-palstalla haastattelussa on Petra Laiti, joka ajaa opiskelijoiden etujen lisäksi oman kansansa, saamelaisten, oikeuksia (s. 8). Laitia haastateltiin maaliskuussa myös Suomesta Jäämerelle kaavaillusta rautatiehankkeesta kertovaan juttuun Liberon verkkolehteen.
***
Seuraava Libero ilmestyy kesäkuussa. Kansiaiheena on ysäri. Oletpa kasarin, ysärin tai nolkytluvun lapsi, tarjoa juttuideaasi! Yhteystiedot täällä.
Liberon näköislehti on luettavissa täällä.