Liberon päätoimittaja Niko Peltokangas siirtyi elokuussa eduskunta-avustajaksi. Hän on nyt työlomalla, joka sanana kalskahtaa orwellilaiselta uuskieleltä. Toimin Raahen parrakkaan runoilijan sijaisena vappuun asti.
Peltokangas oli jo valinnut tämän lehden teeman, joka on vapaus. Lisäksi pöydällä odottivat Liberon kilpailuun osallistuneet sarjakuvat. Muuten minulla oli täysin vapaat kädet rakentaa lehti yhdessä Liberon avustajien ja luottotaittajan kanssa.
Päätin heti käyttää päätoimittajan vapauttani. Matkustin juttukeikalle Barcelonaan, jossa tutustuin Katalonian itsenäisyysliikkeeseen. Asuin viikon paikallisen kaverini kimppakämpässä Gràcian kaupunginosassa, jota on luonnehdittu itsenäisyysmielisten pesäkkeeksi.
Kaikki neljä kämppäkaveriani kannattivat itsenäisyyttä. Ulko-oven edessä oli itsenäisyysliikkeen kampanjateltta. Naapuruston parvekkeilta roikkui esteladoja, eli Katalonian itsenäisyyslippuja. Olin separatistien maalla.
Vaikutti siltä, että vastapuoli oli näkymätön, vaikka itsenäisyyden kannattajat ovat kyselytutkimusten mukaan vain pieni enemmistö.
Matkustin Katalonian parlamenttiin kuulemaan itsenäisyyttä vastustavia mielipiteitä. Espanja-mieliset poliitikot lietsoivat pelkoa. Katalonian talouden romahtaminen, EU:sta erottaminen ja kansainvälisen yhteisön hylkääminen kummittelivat heidän puheissaan.
Itsenäisyysmielisiin pelottelu ei kuitenkaan tehoa. Heille kysymys on ennen kaikkea demokratiasta ja oikeudesta äänestää. Monet katsovat tilannetta myös keltapunaisten lasien läpi. Nationalismilta ja sotapornolta ei voi välttyä.
Espanjan perimyssodan muistoa halaavan paatoksen rinnalla talvisotaliitteet ja -hiihdot ovat kevyttä kansallistunnetta. Kiihko kohdistuu vuosilukuun 1714, jolloin Katalonia menetti itsenäisyytensä. Nyt vuosiluvusta on tullut koko itsenäisyysliikkeen symboli.
Osaa barcelonalaisista itsenäisyys ei voisi vähempää kiinnostaa. Luottamus politiikkaan on koko Espanjassa heikkoa. Metromatkalla parlamenttiin minulle tarjottiin sytytintä. Korruptoituneisiin poliitikkoihin kyllästynyt vierustoveri pyysi sytyttämään sillä parlamenttitalon tuleen.
Pari viikkoa sitten Espanjan perustuslakituomioistuin pysäytti äänestysprosessin etenemisen. Nyt tuomioistuin selvittää, onko äänestys perustuslain vastainen. Katalonia päätti lopulta 14.10. luopua kansanäänestyksestä, ja Katalonian hallinto aikoo selvittää mielipidettä itsenäistymiseen muilla tavoilla.
Vaikka sekä vastustajien että kannattajien argumentit ovat päteviä, nousee yksi kysymys yli muiden: Eikö katalaaneilla tulisi olla vapaus ja oikeus päättää omista asioistaan?
Kalle Erkkilä
Päätoimittaja