Helsingin yliopiston valtaus vastustaa koulutusleikkauksia ja koko leikkauspolitiikkaa eikä halua pelata nollasummapeliä muiden kustannuksella.
Teksti ja kuva Oskar Lindman
Noin viisikymmentä aktivistia päätti vallata Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen työntekijäjärjestöjen mielenosoituksen tukitoimeksi perjantaina 18.9. Ihmisiä on tullut valtaukseen monista yhteiskunnallisista liikkeistä kuten valtausliikkeestä, feministisistä, anarkisteista ja turvallisten tilojen liikkeestä.
Käytännöllisen filosofian jatko-opiskelija Kasper Kristensen kertoo valtaukseen osallistuvasta Yliopistotyöläiset-Helsinki-projektista. Siinä on ollut mukana kymmenisen aktiivia, mielenosoituksiin on tullut satoja ja kokouksissa käyneitä on noin neljäkymmentä.
Puoluepoliittisesti sitoutumatonta projektia pyörittävät yliopistossa toimivat työläiset. Toistaiseksi projektilaiset eivät ole institutionaalisesti järjestäytyneitä, mutta koska ay-kontakteja on valtauksen mukana tullut lisää, tämäkin saattaa olla edessä.
”Projektin tarkoitus on ollut vahvistaa Helsingin työntekijöiden keskinäisiä solidaarisuussiteitä ja tietoisuutta siitä, että he ovat tällä hetkellä todella prekaarissa työntekijäasemassa. He ovat jatkuvan rakenteellisen huononnuksen ja kurjistamisen kohteena.”
Työntekijät Helsingin yliopistossa ovat erossa toisistaan mutta kilpailevat apuraha- ja projektimurusista toistensa kanssa. Siksi Kristensenin mielestä on tärkeää luoda aine-, laitos-, ammatti- ja tiedekuntarajat ylittävää tutkija-työläis- identiteettiä.
”Yliopistolla ihmiset eivät enää ole samassa veneessä vaan on kahden kerroksen väkeä, joista toiset tekevät valtaosan opetuksesta ja tutkimuksesta, ja sitten on vakituisessa virassa olevat korkeapalkkaiset professorit ja korkeat hallintohenkilöt, jotka käyttävät suurta valtaa näiden alemman tason työntekijöiden yli.”
Vuoden 2010 yliopistouudistuksen ja etenkään tämän vuoden johtosääntöuudistuksen jälkeen heillä ei ole valtaa senkään vertaa, Kristensen sanoo. Yliopistolla toimii erilaisia liittoja: Tieteentekijöiden liitto, Yliopisto-opettajien liitto ja Yhteiskunnallisen alan korkeakoulutetut. Ne ovat olleet aika hampaattomia ja sovinnaisia.
”Tarkoitus on nostaa tietoisuutta siitä, että kentällä ollaan todella vihaisia ja haluttaisiin enemmän toimintaa. Meidän ajatus on ollut, että siinä vaiheessa, kun toimintaa syntyy, on se myös viesti liitoille, että heille on tukea kentällä.”
Ay-liikkeen itseluottamus mitataan
Liitot voisivat aktivoitua Sipilän hallituksen aikana, kun tieteeseen ja koulutukseen on kohdistettu valtavia leikkauksia. Protesti suuntautuu myös leikkauspolitiikkaan ylipäänsä. Yliopistolaiset eivät halua tehdä nollasummapeliä, jossa kaikki vain puolustavat omaa intressiään sen kustannuksella, että leikattaisiin eläkeläisiltä, lapsiperheiltä tai matalapalkkaisilta ja naisvoittoisilta aloilta.
Valtaajilla on kaksi keskeistä tavoitetta. Paitsi että vastustetaan koko koulutusjärjestelmään kohdistuvia ja muita leikkauksia, vaaditaan koulutusjärjestelmän demokratisointia siten, että suoran demokratian malleja ulotettaisiin korkeakouluihin, ammattikouluihin, lukioihin ja peruskouluihin.
Kasper Kristensenin mukaan valtaus lopetettaisiin heti, jos sekä hallitus että Helsingin yliopiston johto eroaisivat. ”He ovat osoittaneet niin vastuutonta sekä valtakunnan että sen keskeisen instituution johtamista.”
Valtaus on kuitenkin saavuttanut jo tavoitteensa eli luonut pohjan jatkolle, joka vastustaa leikkauspolitiikkaa. ”Aika paljon riippuu siitä, miten ay-liike luottaa itseensä, kuinka radikaaliin vastarintaan ollaan valmiita. Nyt on jo nähty viime viikkoina, kuukausina, sellaista vastarintaa, sellaista järjestäytymistä, kadulle lähtemistä, mitä Suomessa ei ole nähty sitten 1990-luvun laman.”
Kristensen näkee hallituksen kaatumisen ihan mahdollisena vaihtoehtona. Hallituspuolueiden keskinäiset tavoitteet ovat pahassa ristiriidassa. On useita vaihtoehtoja, miten hallitus kaatuisi. Yhteiskuntasopimusta ei saatu vietyä läpi ja hallitus on kyvytön tekemään reformeja, joita se on esittänyt.
Rehtori yleiskokouksessa
Yliopistolaisilta on tullut enimmäkseen hyvää palautetta. Kritiikkiä esittäneet eivät ole saaneet selville, mitkä ovat valtaajien tarkoitusperät.
”Monet ovat kiitelleet aktiivisuudesta, että vihdoin joku toimii ja että yliopistolla on tarvetta miettiä yhdessä ratkaisuja. Tuntuu, että vastaanotto on ollut positiivista”, kertoo Kristensen.
Rehtori Jukka Kola osallistui yhteen yleiskokoukseen. Hän tuli sisään ja halusi pitää oman kyselyosionsa, mutta valtaajat ilmoittivat, että kokousta jatketaan omalla esityslistalla ja omien käytäntöjen ja sääntöjen mukaan, joista on yhdessä sovittu. Hetki tämän jälkeen rehtori poistui tilaisuudesta pitämättä puheenvuoroa.
Kristensen kiittelee valtauksen sujuneen hyvin. Moninaisella joukolla on saatu paljon aikaan. Tilat on pidetty siisteinä ja turvallisina: ”Täällä on käynyt aika paljon erilaisia ihmisiä ja on pysynyt avoimena, kokoukset on saatu vietyä läpi hyvässä järjestyksessä.”
Tähtäimiä ei ole asetettu kauas. ”On ollut paljon erimielisyyksiä mutta silti on pystytty argumentoimaan ja jakamaan näkökantoja seuraamalla konsensuspäätöksentekoa. Tämä toimii erinomaisena mallina semmoiselle hallintomallille ja yliopiston demokraattiselle pyörittämiselle, mitä me haluamme yliopistolla ja muissakin yhteyksissä nähdä.”