Kreikan hallituspuolue Syriza on hajonnut kahtia ja sen jäsenet joutuvat valitsemaan, minkä puolueen taakse asettuvat tulevissa vaaleissa. Syrizan nuorisojärjestön aktiivi näkee hajoamisen olleen väistämätöntä. Hajaannus saattaa kuitenkin tarkoittaa oikeiston paluuta vallankahvaan.
Teksti Henrik Jaakkola
Yksi merkittävimmistä luvuista nykyvasemmiston historiassa sai päätöksensä torstaina 20. elokuuta, kun tammikuussa hallitusvallan saanut Aleksis Tsipras erosi pääministerin paikalta. Päätös merkitsee radikaalin vasemmiston liiton eli Syrizan hallituksen kaatumista vain kahdeksan kuukautta valintansa jälkeen. Perustuslaillisten muodollisuuksien jälkeen järjestetään uudet vaalit, joiden ajankohdaksi on veikattu sunnuntaita 20. syyskuuta.
Monenkirjava, hallituksen tukemien lainaehtojen hyväksymistä vastaan toistuvasti äänestänyt vasemmisto-oppositio ilmoitti perjantaina eroavansa Syrizasta muodostaakseen oman puolueensa. Uusi puolue tulee vaaleissa asettumaan lainaehtoja sekä Kreikan eurojäsenyyttä vastaan.
”Puoluedemokratia on purettu”
Päätös uusista vaaleista tarkoittaa myös, että Tsipras ja Syrizaa hallitseva maltillinen siipi päättivät ohittaa syyskuuksi koolle kutsutun puoluekokouksen, missä lainaehtoja, puolueen poliittista linjaa sekä maan tulevaisuutta oli tarkoitus käsitellä. Syrizan nuorisojärjestössä Tsipraksen nähdään päätöksellä pettäneen jäsenistön.
”Uusien vaalien järjestäminen ennen puoluekokousta tarkoittaa Syrizan demokratian purkamista”, sanoo Syrizan nuorisojärjestön Neolaia Syrizan keskuskomitean jäsen Kostis Benning. ”Kolmannen tukipaketin lainaehtojen allekirjoittaminen oli täysin päinvastainen päätös Syrizan periaatteiden ja aikaisempien puoluekokousten päätösten kanssa. Vähintä mitä pitäisi tehdä, olisi järjestää puoluekokous ennen vaaleja ja väitellä demokraattisesti siitä, mitä on tapahtunut, jotta jäsenet voisivat päättää puolueen tulevaisuudesta ja osallistumisesta vaaleihin.”
Benning uskoo että puolueen hajoamisen välttäminen olisi kuitenkin ollut joka tapauksessa vaikeaa.
”Osa puolueesta on omistautunut Syrizan radikaalille luonteelle ja linjauksille eikä tule luopumaan niistä koskaan. Siitä ei ole kovin pitkä aika, kun Syrizan kantana vielä oli ’ei uhrauksia euron takia, ei illuusioita drakmasta’”, Benning selittää. ”Toinen osa puolueesta uskoo, ettei euroalueen ulkopuolelta ole löydettävissä mitään ratkaisua eikä Tsipraksen esittelemille lainaehdoille mitään vaihtoehtoa. Tärkeää on, että jos meillä olisi ollut puoluekokous, olisimme päässeet väittelemään näistä asioista järkevästi ja poliittisesti. Nyt vasemmistosiipi heitetään ulos ilman, että sille annetaan oikeus ilmaista mielipiteensä puolueen yhteisiä sääntöjä noudattaen.”
Vasemmistosiiven perustaman uuden puolueen nimi on Laiki Enotita (Kansallinen yhtenäisyys) – mahdollisesti samannimisen, Salvador Allenden Chilessä vuonna 1970 valtaan nostaneen liittouman mukaan. Se muodostuu useammasta liikkeestä, tärkeimpänä Syrizan suurin vasemmistoryhmittymä Aristeri Platforma (Vasemmistoalusta). Aristeri Platforman puheenjohtaja Panagiotis Lafazanis johtaa myös uutta puoluetta. Sen eduskuntaryhmästä tuli heti muodostamisensa jälkeen Kreikan kolmanneksi suurin puolue parlamentissa 25 kansanedustajallaan. Puolue saikin yrittää hallituksen muodostamista heti pääoppositiopuolueen eli kokoomusta vastaavan Uuden demokratian jälkeen hallituksen eroa seuranneella viikolla. Käytännössä Laiki Enotitan on mahdotonta muodostaa hallitusta nykyisillä voimasuhteilla.
Hajonnut Syriza ei välttämättä saa valtaansa takaisin
Syrizan nuorisojärjestö on ollut avoimesti puolueensa muodostamaa hallitusta vastaan lainaehtojen julkistamisen jälkeen. Järjestö vaati yhdessä Syrizan keskuskomitean kanssa uuden puoluekokouksen koollekutsumista, mihin lopulta myönnyttiin. Puoluekokouksen peruunnuttua ja Syrizan johdon jatkaessa lainaehtojen tukemista järjestössä ollaan yhä tyytymättömämpiä puolueen menettelyihin.
”Syrizan nuoret ovat avoimesti ja toistuvasti ilmaisseet vastustavansa lainaehtoja sekä talouskuripolitiikkaa. Oma arvioni ja myös henkilökohtainen kantani on, ettei Syrizan nuoret voi tukea Tsiprasta tulevissa vaaleissa”, Benning toteaa. ”Tämä johtuu useista seikoista: ensinnäkin olemme käyneet valtavia taisteluja lainaehtoja sekä talouskuria vastaan viimeisimpinä vuosina. Olisi periaatteidemme pettämistä tehdä näin suuri poliittinen käännös. Toiseksi vasemmiston on välttämätöntä tukea lainaehtojen ja eurooppalaisen totalitarismin vastaista kamppailua. Mikäli emme tee näin, avautuu uusnatseille poliittinen tilaisuus näyttäytyä lainaehtojen vastaisen liikkeen sekä euroskeptisyyden ’virallisina’ edustajina ja näin saavuttaa valtaa.”
Kaikki eivät usko vasemmiston kykenevän tammikuun vaalivoiton kaltaiseen paluuseen viimeisimpien käänteiden jälkeen. Kreikan tilannetta pitkään myös paikan päällä seurannut irlantilainen vasemmistoaktiivi Ronan Burtenshaw on skeptinen uuden puolueen mahdollisuuksista menestyä.
”On todennäköistä, että Kreikan vasemmisto ei pysty enää jatkossa muodostamaan sen paremmin vasemmistohallitusta kuin voimakasta vasemmisto-oppositiotakaan”, Burtenshaw kommentoi Syrizan hajoamista.
Hän kuitenkin ymmärtää Syrizan vasemmistosiiven motiiveja puolueesta irtaantumiseen.
”Aristeri Platformalla ei ollut muuta mahdollista kuin lähteä ennen kuin heidät olisi potkittu pois puolueesta”, Burtenshaw toteaa. ”En kuitenkaan usko että uusi puolue tulee saavuttamaan laajaa suosiota. Se näyttäytyy enemmänkin pienten eurooppalaisten radikaalivasemmistolaisten yhteenliittymien kaltaiselta toimijalta ja tulee näiden tapaan saamaan alle kymmenen prosentin kannatuksen.”
Syrizan nuorten Kostis Benning puolestaan näkee, että uuden eurovastaisen vasemmistoliikkeen syntyminen on välttämätöntä.
”Kolmannen lainasopimuksen allekirjoittamisesta lähtien, jo ennen Syrizan jakautumista, on useissa vasemmistoryhmissä keskusteltu uuden vasemmistorintaman mahdollisesta perustamisesta. Tärkein syy tälle keskustelulle on ollut vasemmiston yksi suurimmista jakolinjoista eli suhde Euroopan Unioniin sekä euroalueeseen.”
Benningin mielestä vasemmisto voi valita ainoastaan hyväksyykö se talouskurin vai ryhtyykö se kamppailemaan euroaluetta ja koko Euroopan unionia vastaan. Hänen mielestään Kreikalle sanellut lainaehdot todistavat tästä selvästi.
”Tämä fakta toisin sanoen käynnisti prosessin joka on tuonut kaikkia eurokriittisiä puolueita ja ryhmiä lähemmäksi toisiaan.”, Benning toteaa. ”Nykyisten Syrizasta vasemmalle asettuvien poliittisten ryhmien yhteensaattamisen ohella tärkein tehtävä on kuitenkin antaa todellinen edustus niille 62 prosentille kreikkalaisista, jotka äänestivät OXI (”ei”) lainaehtoja käsitelleessä kansanäänestyksessä, mikä tarkoittaa suurta enemmistöä työväenluokasta, työttömistä sekä Kreikan nuorista.”
Eurovastaisen vasemmiston aika
Voi tuntua uskomattomalta, miten tammikuussa niin suuren vaalivoiton saanut puolue ei lyhyen kautensa aikana saanut tärkeintä tavoitettaan, talouskurin vastustamista, edistettyä ja on nyt hajonnut kahtia. Ongelmien taustalla on puolueen vaaleissa saama kaksoismandaatti: puolue lupasi äänestäjilleen lopettavansa maan humanitääriseen kriisiin ajaneen talouskurin, mutta samalla myös säilyttävänsä Kreikan eurojäsenyyden.
Neuvottelut lainaehdoista ovat kuitenkin paljastaneet, että kyse on kahdesta ristiriitaisesta tavoitteesta. Kreikan lainoittajat ja niin sanotut ”kumppanimaat” eurossa eivät ole valmiita perääntymään tuumaakaan vaatimuksistaan Kreikan taloudellisille uudistuksille, leikkauksille, yksityistämisille ja yleiselle vyönkiristyspolitiikalle. Saksan johdolla euromaat ovat sen sijaan rankaisseet Syriza-hallitusta yhä tiukemmilla vaatimuksilla tietäen, että vasemmistopuolueelle ankaran talouskurin toteuttaminen tarkoittaa sen kaikkien periaatteiden pettämistä.
Tässä tilanteessa Tsipraksen ja maltillisen puoluejohdon on ollut pakko valita, kumpaa vaalilupaustaan se lähtee toteuttamaan – talouskurin vastustamista vai eurossa pysymistä. Tästä ristiriidasta on lähtöisin myös nykyinen puoluehajaannus. Maltillisten asettaessa eurossa pysymisen politiikkansa korkeimmaksi tavoitteeksi, on vasemmisto-oppositio päinvastoin kehottanut Kreikkaa eroamaan eurosta, jotta se voisi palauttaa kreikkalaisille itselleen talouspoliittiset ohjakset takaisin Kreikan velkojia edustavalta troikalta.
Ronan Burtenshaw pitääkin Syrizan hajoamista sekä uusia vaaleja erään aikakauden loppuna. Hänen mielestään kyseessä on epätyydyttävä ratkaisu, mistä vasemmistolla on opittavanaan paljon. Uusliberalismin vastaisessa kamppailussa myös puoluedemokratialla sekä kansainvälisellä eurovastaisella projektilla tulisi jatkossa olla keskeinen asema. Uusi luku alkaa hänen mukaansa seuraavan puolen vuoden aikana kun lukuisat eteläeurooppalaiset maat järjestävät vaalinsa.
”Vasemmistohallitusten mahdollisuus EU:n sisällä on kuitenkin kadonnut”, Burtenshaw toteaa. ”Tarvitsemme uuden, kaikkialla Euroopassa muodostuvan kansanliikkeen, jonka tavoitteena on vapautua sekä Euroopan Unionin että euron rajoitteista.”