Piraattipuolueella on ideaali vastuulisesta kansalaisesta ja vapaudesta. Piraattinuoret kokevat tekevänsä tulevaisuuden puoluetyötä ja kokoustavat pikaviestintäpalvelussa.
teksti ja kuvat Laura Happo
Piraattinuorten puheenjohtaja Jonna Purojärvi keittää kahvit ja avaa koneen. Pikaviestintäpalvelu IRC on taukoamatta päällä, vaikka kone olisikin sammutettu. On alku ilta ja hän on avaamassa Piraattinuorten hallituksen kokousta kotonaan. Kuusi minuuttia alkuun. Hän ”pingaa” muistutusviestejä IRC:en, jossa kokous pidetään. ”Muistakaahan tulla paikalle, kokous alkaa viiden minsan päästä”, hän kirjoittaa viestikenttään. Kahvikuppi täyteen ja koneelle. Tunnin tiivis sessio hallituksen kokousta on alkamassa, ehtii vielä polttaa yhden tupakan. ”1. Kokouksen avaus”, hän kirjoittaa viestikenttään. Kuka tahansa saa osallistua, jolla on internet. Tervetuloa.
Heinäkuussa 2015 Purojärvi valittiin Piraattinuorten puheenjohtajaksi. Puolueen jäsen hän on ollut vuodesta 2013. Aikaisemmin Purojärvi ajatteli, ettei löytäisi sellaista poliittista puoluetta, joka vastaisi hänen arvomaailmaa, kunnes löysi Piraatit.
Yritysten ja yksilöiden vapaus
Vapaus on yksi Piraattipuolueen jäsenille yksi tärkeimmistä sanoista. He ovat arvoliberaaleja avioliitolle, sukupuolelle, maahanmuutolle, päihteille, tekijänoikeuksille, tiedolle ja uskonnolle. Muunmuassa. ”Me ollaan ajatusmaailmalta nuorten puolue. Me tehdään tulevaisuuden politiikkaa ja viedään yhteiskuntaa poliittisesti siihen suuntaan, mitä se jo valmiiksi on ja mihin se on kehittymässä. Ollaan huomattu, että jotakin meidän ajamia asioita on levinnyt laajemminkin muiden puoluiden huolenaiheeksi. Tuoreimpana esimerkkinä liikkeiden aukioloaikojen vapautuminen. Se oli mahtava juttu”, Purojärvi sanoo.
Avoimuus, sananvapaus, yksilönsuoja ja osallistava yhteiskunta lukee sekä Piraattipuolueen että Piraattinuorten puolueohjelmassa. Purojärven mielestä tärkeintä on kokonaisuus. Hän sanoo Piraattipuolueen tekevän järkeen perustuvaa politiikkaa, jonka lähtökohtana on yksilönvapaus ja yhdenvertaisuus. Tavallaan he kuulostavat myös vapauden perfektionisteilta; yksilö on vapaa valitsemaan – oikeastaan mitä tahansa. Ylevä yksilö, joka ei vahingoita muiden oikeuksia. Poliittisten päätösten tulisi perustua tutkimustietoon ja kaiken tiedon tulisi olla vapaata. Mutta voiko yhden yksilön oikeudet olla toista epätasa-arvostavia?
”Meidän yksilönvapaus perustuu siihen, ettei se polje toisen yksilön oikeuksia. Isommat ja hankalimmat kysymykset liittyvät yritysten oikeuksiin. Silloin tulevat esille esimerkiksi ympäristöasiat. Millä tavoin ympäristön saastuttaminen polkee yksilön oikeutta puhtaaseen luontoon? Nämä on hankalia juttuja”, Purojärvi kuittaa.
No entä kuka määrittää, mikä on vahinkoa toiselle? Vapauden loukkaus voi olla myös yksilöllinen kokemus, kuka vetää rajan? ”Ihan tarkkaan ei voi määrittää, missä määrin kukakin kokee oikeuden tapahtuvan. Siihen pitää olla valtion mahdollisuus puuttua. Emme voi elää turvallisesti, saati vapaasti, yhteiskunnassa, jossa kostonkierteet pääsisivät syntymään ja syventymään.” Piraateille vapaus ei ole pelkästään henkilökohtainen kokemus vaan se on aina suhteessa ympäröivään yhteisöön. He nojaavat sääntöön, jossa kaikki on vapata siihen saakka, kunnes siitä on vahinkoa toisen yksilön oikeuksille. Ihmisen oman moraalin lisäksi he siis luottavat myös valtioon, jonka kokevat välttämättömänä apuvälineenä vapauksien turvaamiselle. Ja EU:hun. Piraattipuolue tekee yhteistyötä myös Euroopan Unionin kanssa, vaikka sen voisi kokea nimenomaan vapautta rajottavana ja byrokratiaa lisäävänä toimielimenä. ”Me ymmärrämme, että maailma on globalisoitunut, jolloin tarvitsemme eri hallinnon tasoja turvaamaan vapauksia”, Purojärvi täsmentää. ”On EU:ssa kritisoitavaakin, kuten vaikka tämä TTIP-sopimus. Siinä ei todellakaan puhuta vapaasta kaupasta, vaan oikeuksien siirtämisestä yrityksille”, Purojärvi lisää.
Vastuullista vapautta
Yksilökeskeisen yhteiskunta-ajattelun voi nähdä myös aikamme ilmiönä. Ihmisen vapaus ja oikeus valita melkein mistä tahansa vaihtoehdoista on uudehko länsimainen ajatus. ”Välillä tuntuu, että yksilön oikeuksiin sotkeutuu tämä parjattu individualismi. Se ei kuitekaan tarkoita sitä, että kansalainen olisi täysin vastuuton, vaan me kaikki toiminne nimenomaan yhteisössä. Kukaan ei pärjää yksin. Se on ilmiselvä asia.”
Koska ihmisten valinnat ovat harvoin yhteneviä, ei voi olla ajattelematta erilaisten valintojen aiheuttamia konflikteja. ”Pienessä mittakaavassa konflikteja voi tulla ihan varmasti. Erityisesti, kun on kyse moraalisista konflikteista. Mun on ehkä vaikea nähdä mitään isompaa kahakkaa. Ehkä. Se riippuu siitä, miten ihmiset reagoivat valinnanvapauteen. Pelkäävätkö he asioita, jotka eivät kosketa heitä välttämättä ollenkaan, kuten tämä tasavertainen avioliittolaki? Oikeastaan sekin jäi vain moraalisen pahennuksen konfliktiksi.”
Vaikka suuri osa puoluetyöstä tapahtuu internetissä, tapaavat Piraatit muuallakin. Tänään, kuten joka toinen torstai heillä on vapaamuotoinen kooontuminen Jyväskylässä olutlasien äärellä paikallisessa ravintolassa. ”Naureskellaan tai ihmetellään viimeisimmät kuulumiset. Vähän tilanteesta riippuen.”, toteaa paikalle saapunut Piraattipuolueen puoluesihteeri Arto Lampila. Nyt molemminpuolisia reaktioita aiheuttaa päivän aikana julkistettu Perussuomalaisten nuorten sukupuolta kommentoiva lippiskampanja. ”Joko sitä on joku meistä kommentoinut jonnekin?”, Purojärvi kysyy. ”Mun mielestä siitä oli jo joku blogikirjoitus”, Miika Hämynen huikkaa läppärinsä takaa.
Paikalla on viisi jäsentä. Heitä puhututtaa myös Piraattinuorten uudet flyerit, joita kukaan ei ole vielä nähnyt. ”Ois mulla kämpillä ollu niitä pino. Unohin tuoda”, Eetu Rantakangas kuittaa. ”Mäkään en oo vielä nähny niitä. Nää vanhat on aika kauheet”, Purojärvi sanoo ja kaivaa yhden lappusen pöydälle tippuneiden ranskalaisten seasta. ”Välillä meidänkin on myös jalkauduttava ja jaettava flyereitä muuallakin kuin netissä”, Purojärvi hymähtää.
Vapaus rajoihin
Mikä Piraattinuoria vapaudessa puhuttelee? Nopeasti selviää, että vapaa tiedonvälitys on kaikille paikalla olleille erityisen tärkeä arvo. Tähän liittyy olennaisesti myös kysymys internetin vapaudesta, maksuttomuudesta ja neutraliteetista. ”Kopioinnin vapauttaminen, tekijänoikeuksien poistaminen, tehokkaammin arkistoitu tieto sekä sen jakaminen mahdollisismman suurelle yleisölle”, Matti Eskelinen luettelee. Piraattinuoret ovat yhtä mieltä siitä, että maksumuurien takana oleva tieto tai tuote hidastaa yhteiskunnan ja tieteen kehittymistä. ”Meidän puolue on ainoa puolue Suomessa, joka määrittelee itsensä tietoyhteiskuntapuolueeksi. Me teemme uutta politiikkaa”, Purojärvi kuvaa. He saavat maailman hetkeksi kuulostamaan pikseleiltä ja resursseilta. Kaiken olemassaolevan täydellinen hyötykäyttö kuulostaa olevan heidän vahva agenda.
Elinkeinotoiminnan vapautuminen ja perustulo edistäisivät taas Hämysen mielestä hänen omaa työllistymistä yrittäjänä. ”Nyt mun ei ole taloudellisesti kannattavaa toimia yrittäjänä. Toimeentulo ei ole pienyrittäjällä turvattu. Jos ottaa töitä vastaan, saa pelätä byrokratiahärdelliä”, Hämynen sanoo.
”Mun mielestä ihmisellä tulee olla oikeus omaan itseensä myös ruumiillisesti. Ihmisellä pitää olla lupa vahingoittaa itseään. Siinä ei pitäisi tulla valtion väliin ja rankaista vielä päälle”, Purojärvi sanoo. Häntä huolettaa tämänhetkinen huumelainsäädäntö, jossa käyttäjiä rangaistaan ja hoitoa tarjotaan vähän. Rangaistuskäytäntö syventää ongelmia entisestään. ”Muualla maailmassa hyviä kokemuksia rangaistuksien lieventämisestä”, Purojärvi lisää.
Entä ne yksilöt, joita näiden nuorten vapaus pelottaa? Ne, jotka eivät halua tehdä kaikkia moraalisia valintoja itse? Tällä hetkellä heitä on enemmistö, sillä Piraattipuolue putosi puoluerekisteristä vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Purojärven mukaan yksilöllä on täysi vapaus liittyä yhteisöön, joka asettaa hänelle rajoja. Kuten uskonnolliset yhteisöt. ”Vapautta me ei pakoteta kenenkään kurkusta alas. Mutta valtion taholta ei tarvitse tulla vapauden rajotteita vain sen takia, että joku ihminen kokee rajoitteet turvalliseksi. Sehän kuulostaa siinä vaiheessa vähän ”Tukholmasyndroomalta”,
Purojärvi hymähtää. ”Vapautta ei pidä pelätä, se saa jännittää”, hän lisää.