Vain yksi kolmesta jäsendemokratiaa lisäävästä sääntömuutoksesta meni läpi Vasemmiston puoluekokouksessa.
Veikka Lahtinen
Li Anderssonin valitseminen vasemmiston puheenjohtajaksi jäsenäänestyksen kautta on herättänyt yhteiskunnallista keskustelua jäsendemokratiasta ja jopa kyräilyä porvarimediassa. Vasemmistoon on arvioiden mukaan liittynyt lähes 2000 uutta jäsentä viimeisen vuoden aikana, moni jäsenäänestyksen takia tänä keväänä. Jäsenäänestyksen jälkeen järjestettyyn puoluekokoukseen tiivistyivät monien odotukset puolueen laajemmasta demokratisoimisesta.
Puoluekokouksessa äänestettiin lukuisista jäsenten vaikutusvaltaa lisäävistä ja osallistumisen kynnystä alentavista sääntömuutoksista. Kolmesta keskeisestä sääntömuutoksesta kaksi hylättiin. Hylätyiksi tulivat puoluekokouskauden lyhentäminen kolmesta kahteen vuoteen ja luottamustehtävien rotaatiosääntö. Ainoa hyväksytty ehdotus antaa rivijäsenten käynnistää jatkossa jäsenäänestyksiä.
Vasemmiston uudistaja pettyi
Demokratia-aktivisti Henrik Jaakkolan ensimmäinen puoluekokous oli pettymys. Jaakkola on toiminut vasemmistossa viitisen vuotta ja oli mukana valmistelemassa Vamos-verkoston kanssa puoluekokoukselle sääntömuutoksia. Sääntömuutos vaatii läpi mennäkseen kokousedustajien 75 prosentin kannatuksen, ja niinpä esimerkiksi Vamoksen esitys puoluekokouskauden lyhentämisestä kaatui, vaikka sitä kannatti kokouksen enemmistö.
– Puolueen tietyt rakenteet ovat olemassa estääkseen uudistuksia. Vasemmisto näyttäytyy muutosvastaisena. Monilla puoluejohdossa on vahva visio siitä miten puoluetta pitää johtaa ja ilmeisesti suurin osa puoluekokousväestä jakaa tämän vision. En tiedä yhtään eurooppalaista vasemmistopuoluetta, jonka jäsendemokratia olisi huonommassa jamassa.
Jaakkola on toisaalta tyytyväinen siihen, että jäsenäänestyksiä koskeva sääntömuutos hyväksyttiin.
– Jatkossa jäsenäänestyksen voi järjestää sähköisesti, kun 10 prosenttia jäsenistöstä tukee esitystä. Esimerkiksi hallitukseen lähtemisestä voisi jatkossa organisoida äänestyksen. Pettymyksestäni huolimatta yritän katsoa jäsendemokratian etenemistä puolueessa pitkällä tähtäimellä.
Jaakkola asuu tällä hetkellä Saksassa ja nostaa hyvänä esimerkkinä jäsenten huomioimisesta esiin Saksan vasemmistopuolue Die Linken säännöt: Säännöistä puolet listaa oikeuksia, joita jäsenillä on. Lähtökohtana on se, miten puolue palvelee jäseniä, joka on aika erilainen kuin Suomessa.
Nuorisojärjestö haluaa konkreettisia vaikutustapoja
Vasemmistonuorissa toimintakulttuuri poikkeaa puolueesta. Puheenjohtaja Anni Ahlakorpi ihmettelee esimerkiksi, miten puoluekokouksen tasa-arvovastaavista tuli purnausta ennen puoluekokousta. Vasemmistonuorten liittokokouksissa käytäntö otettiin käyttöön vuonna 2013. Vasemmistonuoret haluaa toimivaa jäsendemokratiaa.
— Pitäisi siirtyä siihen, että mahdollisimman monista asioista päätetään suorilla jäsenäänestyksillä.
Ahlakorpi näkee puoluekokouksessa myös merkkejä paremmasta tulevaisuudesta.
— Puolueessa on suuria ongelmia jäsenten osallistumismahdollisuuksien kanssa, mutta täällä on kuulunut nuorten ääni selvästi. On merkittävää, että jäsenvaltaa lisäävät esitykset saivat laajaa kokouksessa kannatusta, vaikka se ei kaikissa riittänyt läpimenoon. Jäsenten enemmistö haluaa lisää vaikutusmahdollisuuksia.
Ahlakorpi ja Jaakkola ovat molemmat huolissaan siitä, että uusien jäsenten kiinnostus lopahtaa, jos toimimista ei helpoteta.
– On tosi naiivi ajatus, että jäsenet pysyisivät puolueessa, jos heillä ei ole tilaa tehdä päätöksiä. Puolue, joka ottaa jäsenensä itsestäänselvyytenä on entinen puolue, Jaakkola linjaa.
– Kun puhutaan demokraattisen yhteiskunnan puolesta, pitää myös puolueen oman toiminnan olla aidosti demokraattista, Ahlakorpi summaa.
