Lapin metalleja louhitaan muun muassa elektroniikka- ja aseteollisuuden tarpeisiin.
Anglo Americanin väki koeporauksessa Pohjois-Suomessa.
Teksti Niko Peltokangas, Kuva Anglo American
Kaivosyhtiö Anglo Americanin nikkelilöytö Sodankylän pohjoispuolella asettaa luonto- ja taloudelliset arvot vastakkain.
Esiintymä sijaitsee sekä soiden suojeluohjelmaan että Natura-alueisiin kuuluvan Viiankiaavan alla. Lapin luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Tarja Pasman mukaan suo on suojeltu syystäkin.
»Se on ainutlaatuinen linnustoltaan ja kasvistoltaan ja suotyypiltäänkin uhanalainen.»
Tiedotusvälineet ovat pitäneet suojelua lähinnä hidasteena kaivokselle.
»Uskomatonta» kaivoslöytöä kutsutaan »uudeksi Petsamoksi», ja Natura-alueen olemassa oloa kuvaillaan »kaivosjätin tuurina». Aiemmin Suomelle kuuluneessa Petsamossa oli löytyessään Euroopan rikkain nikkeliesiintymä.
Pasman mielestä lappilaiset eivät saa kaivoksista oikeaa tietoa. Vaarassa olevat luontoarvot jäävät työllisyysvaikutusten varjoon.
»Valitettavan vähän Lapin Kansassa on tiedotettu esimerkiksi Talvivaarasta. Ympäristövaikutukset näkyvät vasta, kun on liian myöhäistä, eikä kaivoksia kovin hevillä suljeta.»
Talvivaaran kaivos Sotkamossa on ollut esillä ympäristöhaittojensa vuoksi. Siltä laskettujen jätevesien mukana kulkeutunut natriumsulfaatti on muuttanut läheisen Salmisen erämaajärven veden suolaiseksi merivedeksi. Kaivosyhtiö on luvannut vaihtaa järven veden.
Joen varrella esimerkiksi Rovaniemellä asuvien pitäisi olla huolissaan siitä, mitä yläjuoksulla tapahtuu, Pasma sanoo. Kaivoskäyttöön otettavat suot vähentävät kosteikkoja, jotka pidättelevät vesiä tulva-aikoina.
Voiko enää estää?
Vastarinnalle kasvot antanut sodankyläläinen Riikka Karppinen ei usko työllisyysvaikutusten välttämättä vetoavan paikallisiin. Kaivosala työllistää jo kuntalaisia ja työttömyysastekin on alle kymmenessä prosentissa.
»Kerstilän alueen ihmiset vastustavat kaivosta, koska eivät halua sitä niin lähelle kylää. Se tuntuu koko ajan vielä hiipivän lähemmäs.»
Kunnan johto suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. Nuorisovaltuustossa toimiva Karppinen pitää tilannetta epäreiluna, sillä vastustajilla ei ole samoja mahdollisuuksia lobata päättäjiä kuin Sodankylän kunnan laskuun matkustavilla puolustajilla.
Työllisyyslupauksista huolimatta kaivosten menestys ei näy nopeasti kunnan taloudessa. Kittilän kunnanjohtaja on sanonut, ettei kunta saa alueellaan olevasta kultakaivoksesta verotuloja muuten kuin ansiotuloverotuksen kautta.
»Sodankylä otti juuri reippaasti velkaa, eli palveluja tarjotaan uusille työntekijöille etupainotteisesti.»
Yrityksen asenne ärsyttää toiminnanjohtajaa. Kaivosyhtiön edustajan vähättelevät lausunnot Natura-alueesta osoittavat, ettei sillä ole aikomuksia jättää aluetta rauhaan. Kairauslupaa ei pitäisi lainkaan myöntää suojelualueelle, Pasma paheksuu.
»Jossain vaiheessa, jos esiintymät ovat hyviä, tehdään kuitenkin esitys Natura-alueen purkamisesta.»
Tietokoneisiin ja aseisiin
Luonnonsuojeluliittokaan ei kaivostoimintaa sinänsä vastusta, mutta edellyttää siinä käytettävän mahdollisimman puhdasta tekniikkaa ja välineitä. Talvivaara on osoittanut järjestölle, ettei ympäristövaikutuksia oteta tosissaan.
Poliittisessa päätöksenteossa työllisyysvaikutukset painavat Pasman kokemuksen mukaan ympäristöarvoja enemmän. Kirvestä ei silti heitetä vielä kaivokseen vaan vaikuttamistyötä tehdään aktiivisesti. Tapaamislistalla on niin Anni Sinnemäki (vihr) kuin ministeri Jyri Häkämies (kok).
Karppinen on halunnut pysytellä kampanjoinnin vuoksi sitoutumattomana pitääkseen vaikuttamiskanavat avoimina joka suuntaan. Hän arvioi kuitenkin Vasemmistoliitossa olevan eniten vastustusta hanketta kohtaan.
Tämä artikkeli on julkaistu Liberossa 4/2011