Sisältövaroitus: mainintoja r*isk*uksesta.
Kansalaisaloite pyrkii muuttamaan rikoslakia, mutta se on osa laajempaa muutosta jokaisen seksuaalisen ja kehollisen itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi.
teksti Niko Peltokangas · kuvat Pinja Nikki
Raiskauksen määritelmän muuttamista ajava kansalaisaloite avattiin tiistaina 5. kesäkuuta. Suostumus 2018 -nimellä kulkeva aloite pyrkii muuttamaan rikoslakia siten, että raiskaus on seksiä ilman suostumusta eikä sitä määritellä vain siinä käytetyn väkivallan tai sen uhan kautta.
Aloitteen vireillepanija ja Seksuaalinen itsemääräämisoikeus ry:n puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan uskoo #metoo-kampanjan ja sen sisarkampanjoiden vaikuttaneen siihen, että nyt on otollinen aika lain muuttamiselle. Kampanjat ovat hänen mukaansa muuttaneet häpeän ja uhrin syyllistämisen kulttuuria.
Kuten tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara muistutti julkistusjuhlassa tiistaina, kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat jo velvoittaneet Suomea muuttamaan raiskauksen tunnusmerkistön suostumuspohjaiseksi.
”Raiskaus on itsessään väkivaltaa. Me halutaan rikoslaki, joka kunnioittaa seksuaalista itsemääräämisokeutta”, Zidan sanoi.
Valta-asemat esiin
Julkistamistilaisuudessa puhunut kirjoittaja Maryan Abdulkarim totesi, että epäkohtien taustalla on vallan epätasapaino. Länsimainen yhteiskunta on hänen mukaansa valettu hierarkkisille perustuksille, joissa naisen keho ei ole kuulunut naiselle itselleen. Itsemääräämisoikeuden vahvistamisen herättämä pelko on Abdulakarimin mukaan ymmärrettävää.
”Totta kai se pelottaa patriarkaattia, kun luovutetaan valtaa heille, joita on historiallisesti sorrettu. Mietitään, tekevätkö he saman niille, jotka ovat sorrosta hyötyneet.”
Amnestyn asiantuntija Pia Puu Oksanen visioi Suostumus 2018 -kampanjan vaikutuksia ihmisoikeusajatteluun. Tulevaisuudessa lapsia ei pakoteta joulupukin syliin eikä sietämään vastentahtoista suukottelua vaan myös lasten kehollinen itsemääräämisoikeus tunnustetaan.
”Valta-aseman väärinkäyttö on tulevaisuudessa ankaroittava peruste tuomioille varsinkin seksuaalirikoksissa. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei enää edes puhuta vaan nekin teot ymmärretään raiskauksiksi.”
Toisia voimauttaa, toisia ahdistaa
Kansalaisaloite on kerännyt neljän päivän aikana yli 16 000 allekirjoitusta. Nimiä kerätään joulukuuhun saakka, ja aloite aiotaan luovuttaa vasta seuraavalle eduskunnalle. Eduskuntavaalit ovat viimeistään ensi keväänä.
Aloitteen toinen vireillepanija, vihreiden nuorten puheenjohtaja Iiris Suomela toivoo, että aihe saadaan myös mahdollisimman monien puolueiden vaaliohjelmiin. Lakimuutos on tervetullut myös tämän eduskunnan tekemänä, mutta siihen ei aloitteen tekijöiden optimismi riitä.
Kampanjan lanseeraaminen nosti raiskauksen näkyväksi aiheeksi niin lehtiotsikoissa kuin sosiaalisessa mediassa. Monet ovatkin huomauttaneet, että sanan käyttäminen voi aiheuttaa tuskaa seksuaalirikosten uhreille tai aiheen traumatisoimille ihmisille.
Aiheesta tehtyihin julkaisuihin toivotaan sisältövaroituksia. Kampanjalla ei ole selvää linjausta varoitusten suhteen, mutta teeman aiheuttama ahdistus on Zidanin mukaan ymmärretty ja se pyritään huomioimaan.
”Samaan aikaan pitää muistaa, että nämä ovat myös asioita, joista ei ole saanut puhua. Todella monelle henkilölle se, että niistä puhutaan kampanjan myötä avoimesti ja voimauttavasti, on todella tärkeää.”
Kuvissa Maryam Abdulkarim (vasemmalla) ja Pia Puu Oksanen.
Hanna-Marilla Zidan on otsikkokuvassa vasemmalla, Iiris Suomela edessä keskellä.
Kansalaisaloite ”Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi – Suostumus2018” on luettavissa täällä.
Hanna-Marilla Zidan työskentelee Vasemmistonuorten puheenjohtajana. Libero on journalistisesti itsenäinen Vasemmistonuorten jäsenetulehti. Lue lisää Liberon linjasta.
Juttua korjattu 10.6.2018 klo 13.11. Jukka Maarianvaara on tasa-arvovaltuutettu, ei yhdenvertaisuusvaltuutettu.
