Tämä pääkirjoitus julkaistiin velkateemaisessa Liberossa 4.10.2010.
Eliisa Alatalo
päätoimittaja
Vaikka levy Helsinki Shangri-La on saanut nuorison jakamattoman huomion ja jokaisen nyökyttelemään hyväksyvästi, en usko kalpeanaaman kuuntelun vielä konkretisoituvan toiminnaksi.
Vallankumouksellisten protestilaulujen kuuntelu on passiivista taistelua kapitalismia vastaan, samalla tavalla kuin eettisten palveluiden kuluttaminen, lentomatkustamisesta kieltäytyminen tai sanomalehdelle jupiseminen ovat huonon omantunnon tyydyttämistä.
Kykenemättömyys todelliseen vastarintaan on hyvin syvällä suomalaisessa nuorisossa, joka laulujen tahtiin kuitenkin nyökyttelee. Nykyinen yhteiskunnallinen ilmapiiri on jo omiaan latistamaan paremman huomisen toiveet, mutta nuorten omaehtoisen toiminnan estäminen on ollut todellinen ja pitkäaikainen oikeistolaisten instituutioiden, kuten Elinkeinoelämän valtuuskunnan, projekti.
Taustalla oli pitkään vaiettu eliittijärjestö nimeltä Vapaan koulutuksen tukisäätiö. Vasemmistolaisen opiskelijaradikalismin pelossa kouludemokratia ajettiin alas ja opetuksessa yhteiskunnallisina toimijoina esitettään nykyään vain harmaat viralliset koneistot.
Liberoa pidetään vasemmistolaisten nuorten keskuudessa kapitalismin kukistamisen oppimateriaalina, mistä sietää kaikkien lehteä tehneiden olla ylpeä.
Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn mainitsi vastikään Työväenkirjallisuuden päivillä, että lisää älykästä keskustelua tarvitaan, ja työväenlehtien, joihin Libero tietysti kuuluu, tehtävänä on tuon keskustelun avaaminen ja purkaminen. Nyt avaamme ja puramme käsitettä velka. Ongelmaksi näyttävät muodostuvan pankit, joiden toiminnasta tavalliset inehmot eivät juuri voi inistä.
Vuonna 2008 kaatuneita islantilaispankkeja syytettiin moraalittomiksi, sillä ne ottivat sokeasti valtavia riskejä eivätkä kuunnelleet asiantuntijoiden varoituksia. Oikeastaan syytös oli turha, sillä liikepankin omistajien ja työntekijöiden moraaliin oletetaan kuuluvan voittojen maksimointi ja riskinotto.
Toinen syytös koski sokeaa uskoa talousjärjestelmän toimivuuteen. Mutta eihän kapitalismi toimisi eikä varsinkaan saisi jatkaa johtavana yhteiskunta-aatteena ilman uskoa markkinoiden itsesäätelyn toimivuuteen ja syntyvistä kakuista tipahtelevien murujen riittävyyteen köyhälle väelle.
Vaikka markkinoiden itsesäätelyyn uskotaan edelleen, ovat maailman suurimpien keskuspankkien johtajat jo sopineet alustavasti pankkiuudistuksen yksityiskohdista. Toki itku voittojen pienenemisestä ja talouskasvun vaarantamisesta kaikuvat neuvottelujen taustalla.
Tavoitteena on kiristää pankkien pääomavaatimuksia ja vähentää riskinottoa tammikuusta 2013 eteenpäin. Pankin oman pääoman osuutta suhteessa muuhun liiketoimintaan aiotaan kasvattaa pari prosenttia. Teema-artikkeleiden lukemisen jälkeen voi jokainen todeta, ettei se riitä mihinkään. Oikeastaan uudistuksessa on kyse pankkien omavastuuosuudesta, jota kasvatetaan uutta kriisiä odotellessa. Lopulta laskun kapitalismin kriisiytymisestä maksavat taas valtiot – eli me.
