Laura Gustafsson ideoi Vasemmistonuorten novellikilpailun voittajan kävelylenkeillä koiran kanssa. Juttu on julkaistu Liberossa 1/2019.
teksti Niko Peltokangas – kuva Nauska
Käänteentekevän kilpailuvoitosta teki se, että Laura Gustafsson ja Into Kustannus löysivät toisensa. Into kustansi kilpailuantologian ja sen edustaja oli myös kilpailun tuomaristossa.
”Se oli äärimmäisen merkittävä asia. On ollut kivaa olla Innon matkassa. Vaikka se on vuosien varrella muuttunut ja kasvanut, siellä on edelleen samanlainen meininki. Luottamuksellinen meininki.”
AJATUS KIRJAILIJAKSI RYHTYMISESTÄ ei ole ollut Gustafssonille mikään lapsuudenhaave. Lukiossa hän ajatteli olevansa epäsivistynyt ja alkoi lukea kirjoja. Opiskellessaan yliopistossa kotimaista kirjallisuutta hän huomasi, ettei halua niinkään tutkia muiden kirjoja vaan kirjoittaa itse.
Teatterikorkeakoulu (Teak) vaikutti olevan hyvä pohja kirjailijuudelle, koska sieltä oli valmistunut Sofi Oksasen kaltaisia kirjailijoita.
Voittaessaan Vasemmistonuorten kilpailun Gustafsson opiskeli Teakissa. Hän uskoo saaneensa sieltä kirjoittamiseensa ainakin runsaan dialogin käytön. Ajattelun syveneminen näkyy kirjallisessa tuotannossa vuosien varrella lisääntyneenä sensitiivisyytenä.
Ajatus esikoisromaanin kirjoittamisesta oli mukana jo kandityönä syntyneessa Huorasatu-näytelmässä. Kun materiaalia jäi yli, Gustafsson alkoi miettiä, voisiko siitä tulla myös kirja. Novellikilpailun kautta syntynyt Into-yhteys mahdollisti kirjan kustantamisen, sillä Gustafsson ei usko, että olisi hoksannut lähettää käsikirjoitusta ”vähän anarkistisempaan kustannustaloon”.
Huorasatu oli Finlandia-ehdokkaana ja Terike Haapojan kanssa tehtyjä kuvataideprojekteja on palkittu muun muassa mediataiteen valtionpalkinnolla. Viime vuonna Gustafsson oli itse tuomaristossa Setan kirjoituskilpailussa.
Uusi romaani ilmestyy ensi vuonna. Myös Gustafsson/Haapoja-kaksikolta on tulossa teossarja Helsingin kaupungin taidemuseoon vuonna 2020.
Nyt kirjailija opettaa ja ohjaa opiskelijoita Teatterikorkeakoulussa. Yksi ohjattava lopputyö on myös Aalto-yliopistolla. Vaikka kirjailijantyö ei vaadi koulutusta, Gustafsson kokee sen olleen oleellista hänen uransa kannalta.
”Teak antoi turvallisen ympäristön ja luvan keskittyä tähän, katsoa, mitä tapahtuu vai tapahtuuko yhtään mitään.”
VUONNA 2010 VOITTAJANOVELLI syntyi kävelylenkeillä kaverin Rynkky-koiran kanssa. Gustafsson muistaa, että novellia oli hauska kirjoittaa. Kilpailun yhdenvertaisuus-teema oli mukana vain tausta-ajatuksena.
”Ajattelin, että koska se on mulle keskeinen arvo elämässä, se tulee tavalla tai toisella kaikkeen, mitä mä kirjoitan, eikä sitä tarvitse erikseen sinne tunkea.”
Kesä Rynkyn kanssa -novellin hahmoja ovat Rynkyn lisäksi muun muassa hevosensa selästä herännyt Mannerheim ja Tanja Karpela. Heitä käsitellään yhdenvertaisesti poliitikkoina, saman kontekstin toimijoina, joita voi verrata toisiinsa.
”Oon aina digannut Tanja Karpelasta tosi paljon, koska hän haluaa edistää hyviä asioita kuten eläinten oikeuksia. Samalla häntä on väheksytty, koska hän on missi, kaunis ja nainen.”
Gustafsson ihailee myös laulaja Kikkaa, josta hän kirjoitti näytelmän Teatteri Jurkkaan vuonna 2017.
”Mua aina risoo hirveästi jonkun väheksyminen sen takia, että se näyttää joltain tai edustaa jotain ihmistyyppiä.”
Vasemmistonuorten ja Liberon kirjoituskilpailu LUOKAT on käynnissä 12.5.2019 saakka. Lue lisää tästä linkistä!
