Liberon talvinumerosta laskettu sukupuolijakauma paljastaa miesvoittoisen tekijäkunnan. Haastateltavien jakauma näyttää tasaisemmalta.
Niko Peltokangas
Helsingin Sanomien laskurin innoittamana päätin laskea sukupuolijakauman Liberon viimeisimmästä numerosta. Hesari julkaisi siis kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi laskurin, joka näyttää kuluneen vuorokauden ajalta, kuinka suuri osuus lehdessä mainituista ihmisistä on naisia. Ruotsista lehteen hankitussa sovelluksessa on kaksi sukupuolikategoriaa, joihin se pudottelee ihmiset etunimen perusteella.
Ennen Liberon omia tuloksia on paikallaan kertoa epätieteellisen selvityksen rajoitteet. Laskin sekä juttujen tekijöiden eli kirjoittajien ja kuvaajien että juttujen kohteiden ja haastateltavien sukupuolet. Kenenkään sukupuolia ei ole todellisuudessa kysytty vaan kategoriat perustuvat paremman tiedon puutteessa oletukseen eli siihen, minkä sukupuolen edustajana yhteiskunta ketäkin kohtelee. Joukossa on myös muunsukupuolisia.
Mittari ei ole itsessään asian ydin vaan sen on tarkoitus saada toimitukset pohtimaan mediassa esiintyvien ihmisten moninaisuutta. Myös Hesarin jutussa on lueteltu mittarin heikkouksia. Siksi tässä tulee vain summittaisia tuloksia.
Liberon 4/2017 tekijöistä kolmasosa on naisoletettuja ja kaksi kolmasosaa miesoletettuja. Haastateltavista, kuvatuista ja juttujen kohteista 54 prosenttia oletan miehiksi ja 46 prosenttia muiksi kuin miehiksi. Yhteensä laskelmissa on mukana 18 tekijää ja 28 jutun kohdetta.
Olen omalla päätoimittajakaudellani kiinnittänyt huomiota tekijöiden ja tietyillä palstoilla esiintyvien ihmisten sukupuolten moninaisuuteen. Siksi tekijäjoukon miesvoittoisuus yllättää. Tähän on syytä kiinnittää vielä tarkempaa huomiota ja siirtää katse palstanpitäjistä ja lehden osista kokonaisuuteen.
Haastateltavien ja jutun kohteiden sukupuolijakauma vaikuttaa tasapainoisemmalta. Jätin luvusta pois joitakin sivulauseiden nimiviittauksia virkansa puolesta mainittuihin poliitikkoihin. Se olisi nostanut miesoletettujen osuutta.
Sukupuolten moninaisuus on samalla tavalla olennaista kuin eri-ikäisten, erilaisissa luokka-asemissa olevien, eri etnisyyksiä edustavien ja eri tavalla kykenevien ihmisten äänten kuuluminen mediassa. Prosenttiluvuilla tehdään näkyväksi varsinkin huonommin esille pääsevien ryhmien asemaa.
Haastateltavia ei pidä valita prosenttien perusteella, mutta valintojen syitä pitää pohtia, jos ne tuottavat jatkuvasti epätasaista edustusta. Maailman selittäminen ja ymmärryksen lisääminen on mahdotonta, jos toimituksen oma maailmankuva on kapea ja perustuu vain yhdenlaisiin näkemyksiin.
Molemmat sukupuolijakaumat varmasti vaihtelevat jonkin verran Liberon numerosta toiseen. Pidempiaikaista näkemystä lehdenteon sukupuolittuneisuudesta saa esimerkiksi päätoimittajien sukupuolijakaumasta. 30 vuoden aikana päätoimittajista alle 30 prosenttia on ollut naisia. Kausien pituuksissa naiset häviävät vielä selvemmin.
