Miltä Israelin miehittämän Palestiinan tilanne näyttää israelilaissilmin? Tätä kysymystä olemme selvitelleet tapaamalla kansalaisjärjestöjä ja -toimijoita Tel Avivissa ja Jerusalemissa. Omin silmin pääsemme katsomaan tilannetta, kun ylitämme ”turvamuurilla” vahvistetun rajan tulevana viikonloppuna.
Ensimmäisestä keskustelusta lähtien törmäämme normalisoinnin käsitteeseen. Pyydämme aseistakieltäytyjä- ja feministiaktivistia Maya Windiä selittämään, mistä siinä on kyse. Hän kertoo Israelin valtion pyrkivän normalisoimaan nykytilannetta esittämällä miehityksen kahden tasavertaisen osapuolen välisenä sotatilana. Kikka toimii varsinkin ulkomailla, jossa miehitystä ja siirtokuntien laajentamista pidetään osana peruskonfliktia vaikka ne vain pahentavat epätasa-arvoista tilannetta.
Normalisointi koskettaa myös kansalaisyhteiskuntaa. Tasa-arvoisen yhteistyön tekemisen israelilais- ja palestiinalaisjärjestöjen välillä koetaan vahvistavan nykyistä epätasa-arvoista tilannetta ja legitimoivan miehitystä. Siksi tapaamamme toimijat joko kieltäytyvät suorasta yhteistyöstä tai painottavat toimivansa palestiinalaisten ehdoilla. Myös kansainvälinen boikottiliike kehottaa kannattajiaan välttämään tapahtumia ja toimia, jotka esittävät israelilaiset ja palestiinalaiset samanarvoisissa asemissa ja ohittavat todelliset vallitsevat valtarakennelmat.
On hyvä muistaa, ettei Israel tarjoa kansalaisyhteiskunnalle samanlaista – valtio-opin käsitteitä käyttäen – poliittista mahdollisuusrakennelmaa kuin esimerkiksi Suomi, vaan järjestöt toimivat militarismin kontekstissa.
Yksi vai kaksi valtiota?
Kysymme kaikilta haastattelemiltamme ihmisiltä henkilökohtaista kantaa yhden vai kahden valtion kysymykseen. Coalition of Women for Peace -järjestön koordinaattori Maayan Dak kehottaa katsomaan karttaa – kaksi valtiota, jossa Gaza olisi erillään muusta Palestiinan alueesta, on hänen mielestään fyysinen mahdottomuus.
Anarchists Against the Wall -ryhmässä toimiva aktivisti kannattaa myös yhden valtion ratkaisua, jossa valtio ei ole juutalainen eikä islamilainen vaan sekulaari, ja joka takaa samat oikeudet kaikille kansalaisilleen. Workers’ Advice Center -ammattiliittoa ja työväenpuolue Da’amia edustava Roni Ben Efrat ei puolestaan usko yhden valtion ratkaisuun, vaan pelkää sen jatkavan nykyistä apartheidia eli etnistä erottelua.
Maya Wind uskoo, että yhden valtion malliin voidaan päätyä kahden valtion kautta. Palestiinalaisten oikeuksien ja yhteiskunnan vahvistaminen on kuitenkin tärkeää ennen yhteisen valtion luomista. Keskeisimpiä kysymyksiä valtion muodostamisessa on palestiinalaispakolaisten paluumuutto-oikeus. Pakolaisten paluu tekisi palestiinalaisista selvästi suurimman väestöryhmän.
Matka jatkuu Jerusalemin vanhan kaupungin ja ensimmäisten palestiinalaiskontaktien kautta varsinaiseen kohteeseemme, Länsirannalle.
Palestiina-delegaatio
Vasemmistonuorten nelihenkinen delegaatio vierailee Israelissa ja Palestiinassa 11.-25.8. Matkan tarkoituksena on arvioida järjestön Länsirannalla toteuttamaa ja Suomen ulkoministeriön rahoittamaa kehitysyhteistyöhanketta sekä tavata paikallisen kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Delegaatioon kuuluvat Sara Korhonen, Sophia Leppä, Niko Peltokangas ja Martti Rasa.
