Nykyhallituksen suosituimpia aloitteita on kokeilu perustulon käyttöönotosta Suomessa. Kokeilun odotetaan tuottavan uutta tutkimustietoa aiheesta, jolla on gallupeissa suomalaisten enemmistön kannatus.
teksti Oskar Lindman
Kansaneläkelaitoksen yhteiskuntasuhteiden johtaja Olli Kangas vetää työryhmää, joka suunnittelee perustulokokeilua. Hän on lähes täyspäiväisesti mukana ryhmän toiminnassa.
Valtioneuvoston kanslia kilpailutti kokeilun suunnittelun ja sen voitti laaja yhteenliittymä, jossa on mukana Valtion taloudellinen tutkimuslaitos, ajatushautomo Tänk, Sitra ja Tampereen ja Turun yliopistot. Kuntaliitto pohtii mukana kuntiin liittyviä kysymyksiä ja Suomen yrittäjät yrittäjyyteen liittyviä.
”Yrittäjille tämä perustulo on omansorttisensa ratkaisu yhtäältä sen takia, että monella pienyrittäjällä leipä on siroteltu maailmalle hyvin moniin eri puoliin. Heidän kannattajakunnassa on tietty kiinnostusta tähän”, sanoo Olli Kangas.
Kankaan johtama konsortio on aika suuri, mutta lukumääräisesti aktiivisia ei kuitenkaan ole paljon. Jotkut pohtivat koeasetelmia ja mikrosimulaatiota eli kokeilun mallintamista. Juristeilla riittää selvitettävää: he käsittelevät etuusjuridiikkaa, EU-asioita ja perustuslakia. Perustuslakia tulkitsee Kaarlo Tuori ja vero-oikeutta Heikki Niskakangas.
Neljä vaihtoehtoa selvityksessä
Esiselvityksessä on kartoitettu muiden maiden kokemuksia perustulosta ja myös Suomessa käytyä perustulokeskustelua ja perustulon filosofista puolta. Kankaan mielestä perustuslakiaspekti on mielenkiintoinen.
”Meidän perustuslakihan sanoo, että kaikkia ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti ja kokeilussa ilmiselvästi kohdellaan ihmisiä ei-yhdenvertaisesti. Kuinka paljon me voimme poiketa tästä ilman, että perustuslaki puuttuu asiaan? Voidaanko käyttää myöskään pakollista otantaa tähän vai ei?”
”Perustuslakivaliokunnassa on ollut tiukka tulkinta. Tässä maassa on vaikea tehdä kokeiluja. On räväytettävä koko maahan samanaikaisesti ja kokeiltava koko valtakunnassa. Olipa sitten kyseessä hyvä tai huono ratkaisu, se on ulotettu koskemaan koko väestöä.”
Valtioneuvoston kanslia nimesi kilpailutuksessa neljä pohdittavaa ratkaisua. Näitä pohditaan siitä kulmasta, miten ne kannustavat työntekoon ja poistavat siihen liittyviä haasteita.
Ensimmäinen vaihtoehto on täysi perustulo, joka olisi varsin korkea ja korvaisi syyperustaisia etuuksia. Tämä tarkoittaa, että sen pitäisi olla yli 800 euroa.
Toisena listalla on osittainen perustulo, joka olisi tätä pienempi. Sen päälle tulisi ansio –ja syyperustaisia etuuksia. Toimeentulominimi yhdelle aikuiselle on noin 490 euroa, Kela-perusteiset perusturvaetuudet ovat nettona noin 550 euroa. Tätä voi venyttää ylöspäin ja katsoa vaikka sadan euron välein, miten se vaikuttaa.
Kolmas vaihtoehto on negatiivinen tulovero eli verojärjestelmän kautta maksettava kompensaatio. Neljäntenä tulevat ”muut mahdollisuudet kokeilla perustuloa”. Tämä tarkoittaa vesitetympiä malleja kuten englantilainen ”universal credit”. Tämä on tarvehankintainen, vahvasti ehdollinen järjestelmä. Osallistava sosiaalipolitiikan malli, missä saantiehtoja on viljalti, tuensaajan pitää osallistua toimintaan saamansa rahaa vastaan.
Ratkaisu on poliittinen
Perustulo tulisi toteuttaa hallituksen mukaan budjettineutraalisti. ”Tokihan siinä on siitä huolimatta häviäjiä ja voittajia, riippuen, miten se rahoitetaan. Jos perustulo rahoitetaan progressiivisella tuloverotuksella, hyvätuloiset häviävät ja pientuloiset voittavat. On vaikeampi sanoa, millä tavalla voittajat ja häviäjät jakaantuisivat, jos rahoitukseen käytettäisiin ympäristö- tai kulutusveroja”, Kangas sanoo.
Perustulo ratkaisisi väliinputoamisen ongelmia ja vähentäisi sosiaaliturvan hakumenettelyn byrokratia. ”Jos on pelkästään perustulo ja varsinkin jos se on osittainen perustulo, istutettuna nykyjärjestelmään se ratkaisee joitakin ongelmia, joitakin se ei ratkaise”.
”Se ehkä rohkaisee ottamaan lyhyitä työkeikkoja vastaan, mitä nykyjärjestelmä ei monessakaan mielessä tee.”
Korkeiden efektiivisten marginaaliveroasteiden ongelma (= ansiot vähentävät henkilön saamaa sosiaaliturvaa) ei pelkällä perustulolla ratkea, mutta se tekisi niistä loogisempia. Nykyään nämä heittelevät, kun siirrytään tuloluokasta toiseen.
Perustulon dynaamiset vaikutukset ovat Olli Kankaan mielestä kaikilla ”stetsonista”.
”Kaikkein vahvimmin perustuloa kannattavat uskovat, että kaikki lähtevät kilvan töihin ja ongelmat ratkeavat. Perustulon ankarimmat vastustajat näkevät, että tämä vähentää merkittävästi työvoiman tarjontaa, kun annetaan rahaa tekemättä mitään ja ihmiset laiskistuvat.”
Kokeilun on tarkoitus antaa vastauksia tähän. Kokeilu alkaisi 1.1.2017 ja kestäisi kaksi vuotta. Aikaisintaan perustulo tulisi käyttöön ensi hallituskaudella.
”Sitähän ei tiedetä, minkälainen tuleva hallitus on, onko se lainkaan kiinnostunut perustulosta. Emme myöskään tiedä, minkälaisia tuloksia kokeilusta tulee, ovatko ne sellaisia, että voi lähteä eteenpäin,” Kangas ennakoi.
”Tämä on hyvin poliittinen prosessi ja kaikki on loppujen lopuksi poliitikkojen käsissä ja viisauden varassa. On mielenkiintoista nähdä, lähdetäänkö liikkeelle, ja jos lähdetään, niin miten.”
Kuva: FreeImages.com / m s
30.3. julkaistu esiselvitys perustulokokeilusta Valtioneuvoston sivustolla