YK-nuorisodelegaatti Mikkel Näkkäläjärvi pohtii nuorten tulevaisuudenuskon suhdetta maailman konflikteihin.
Teksti ja kuva Niko Peltokangas
Nuorisodelegaatti edustaa maansa nuoria YK-asioissa vuoden kerrallaan. Edustaminen huipentuu syyskuussa New Yorkissa YK:n yleiskokoukseen, jossa nuorten edustaja osallistuu sosiaali- ja nuorisoasioita käsittelevän komitean työhön.
Näkkäläjärvi valmistautuu myös pitämään puheen yleiskokouksessa. ”Viiteen minuuttiin pitäisi tiivistää, mikä on tärkeää suomalaisille nuorille.” Hän on suunnitellut puheen aiheeksi naisten aseman parantamista kestävän kehityksen edellytyksenä, mutta toinenkin aihe on alkanut viedä ajatuksia.
”Maailmassa on nyt 60 miljoonaa pakolaista ja maiden sisäisiä konflikteja on enemmän kuin pitkään aikaan. Yhdeksi keskeiseksi syyksi levottomuuden kasvulle on sanottu se, että on enemmän nuoria miehiä, joilla ei ole koulutusta ja työtä ja jotka ovat vailla toivoa tulevaisuudesta. Mikä sitten voisi olla nuorten asema konfliktien ehkäisyssä?”
Yleiskokouksessa tehdään tänä vuonna myös kannanotto nuorten aseman parantamiseksi. Näkkäläjärvi on lähdössä pian Brysseliin suunnittelemaan kannanoton sisältöä muiden eurooppalaisten nuorisodelegaattien kanssa.
Suomalaisnuoret pitävät YK:n kannalta tärkeinä teemoina tasa arvoa ja naisten oikeuksia, ympäristöasioita ja ilmastonmuutosta sekä köyhyyden ja nälänhädän poistamista. Suomen viralliset kehityspolitiikan kärjet noudattelevat pitkälti näitä toiveita. Uudempana tulokkaana kärjissä on myös vastuullisen yritystoiminnan kehittäminen.
Mitä vastuullinen yritystoiminta kehityspolitiikassa sitten tarkoittaa, se muotoutunee ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan (kok) ratkaisujen myötä. Näkkäläjärvi itse puhuu kehitysmaiden pääomapaon pysäyttämisestä. On arvioitu, että kehitysmaiden köyhyys poistuisi 10 vuodessa, jos yritykset maksaisivat veronsa veroparatiisien sijaan sinne, missä työ tehdään.
Nuorisodelegaatteja on valittu 90-luvun puolivälistä saakka. Suomen 17. delegaatilla on kollegoita noin sadassa maassa. Monissa YK:n jäsenmaissa nuorisodelegaatti jää yhä valitsematta – Näkkäläjärven mielestä valitettavan usein vain siksi, ettei nuorison osallistumista pidetä tärkeänä. Suomessa valinnan tekevät nuorisotyöjärjestö Allianssi ja YK-liitto.
Näkkäläjärven omaa taustaa kuvastaa järjestökolmikko, joka esitti häntä tehtävään. Hänellä on kokemusta Suomen saamelaisnuorten, ammattikorkeakouluopiskelijoiden liiton sekä demarinuorten toiminnasta. Ensimmäinen kokemus yhteiskunnallisesta toiminnasta tuli yläasteikäisenä Inarin nuorisovaltuustosta.
”Pääsin viime vuonna tutustamaan kansainväliseen politiikkaan ja maailmaan Euroopan opiskelijaliikkeen kokouksissa. Siellä vahvistui, että isoja muutoksia ei päätä mikään maa yksin vaan tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä.”
Talouspolitiikka lyö kehityspolitiikkaa korville
Teksti Niko Peltokangas
Mikkel Näkkäläjärvi otti pakolaisuuden ja toivottomuuden esille myös Porissa SuomiAreenan keskustelussa kehitysyhteistyöstä. Hän kysyi panelisteilta, eikö väkivaltaisia, pakolaisuutta synnyttäviä konflikteja vähennetä juuri riskimaissa tehtävällä kehitysyhteistyöllä.
Kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemen mukaan moni maa oli huomion kohteena jo ennen arabikevään kansannousuja ja väkivaltaisuuksia. Jos moni asia olikin hyvin, huolta herätti ennen kaikkea nuorisotyöttömyys. Se tekee epävakaista alueista erityisen räjähdysherkkiä.
Teollistuneen kalastuksen vaikutuksista kirjan kirjoittanut toimittaja Kukka Ranta huomautti, että ennen kuin Kreikasta tuli pakolaisten tärkein portti Eurooppaan, eniten pakolaisia kulki Kanariansaarten kautta. Syynä on EU-maiden ristiriitainen politiikka: yhdellä kädellä annetaan kehitysapua, toisella viedään kehityksen mahdollisuudet sallimalla ryöstökalastus kehitysmaiden vesillä.
