Sunnuntaina Helsingissä osoitetaan mieltä muunsukupuolisten hormoni- ja korjausleikkaushoitoon pääsyn puolesta. Elokuussa toinenkin Suomen trans-poliklinikka lopetti hoitojen määräämisen kaikille muille kuin transsukupuolisille.
teksti Noora Nousiainen
Lauantaina 11. elokuuta sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava Trasek ry kertoi Facebook-sivullaan, että F64.8-diagnoosilla (muu sukupuoli-identiteetin häiriö) ei enää saa lähetteitä hormoni- tai leikkaushoitoihin. Tieto oli tullut järjestön jäseneltä, jolle asia kävi ilmi Tampereen trans-poliklinikalla.
Vuotta aiemmin Helsingin sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikka teki saman linjauksen, ja nyt myös Tampereen poliklinikka ryhtyi soveltamaan periaatetta.
Muunsukupuolinen on henkilö, jolle pelkästään ’mies’ tai ’nainen’ ei ole häntä kuvaava termi. Osa heistä kokee olevansa jotain miehen ja naisen välillä, osa jotain täysin muuta, esimerkiksi sukupuoleton. Osa muunsukupuolisista tarvitsee samoja korjaushoitoja kuin ne transsukupuoliset, jotka korjaavat sukupuoltaan mieheksi tai naiseksi.
Helsingissä sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikka ja trans-poliklinikka Tampereella ovat ainoita paikkoja Suomessa, joissa trans- ja muunsukupuoliset ihmiset voivat saada hoitoa.
Trasek sekä muut aiheen parissa työskentelevät järjestöt ja yksityishenkilöt ovat kommentoineet tilannetta kannanotoin ja mielenosoituksin. Sunnuntaina 30. syyskuuta järjestetään jälleen mielenosoitus Helsingissä muunsukupuolisten hoitoon pääsyn puolesta.
Eri diagnoosi, samat oireet
Trasekin puheenjohtaja Panda Erikssonin mukaan tilanne on kestämätön.
”Suomi on saanut palautetta YK:n eri elimistä ja meillä on ennakkotapaus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. Tämä on ihmisoikeuskysymys, mutta myös potilaan oikeudesta hyvään hoitoon.”
Helsingin sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan apulaisylilääkäri Katinka Tuisku vastasi mediassa nousseeseen keskusteluun Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan (28.8.2018), ettei muunsukupuolisten hoitamisesta ole vielä tarpeeksi tutkimuksellista näyttöä.
Erikssonin mukaan väite on oikeassa vain, jos keskitytään suomalaiseen kontekstiin.
”Se on ihan totta, että Suomessa ei ole tehty tällaista tutkimusta. Mutta maailmalla on tutkittu paljonkin. Trasek on toimittanut pyynnöstä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitukselle koosteen kansainvälisistä lääketieteellisistä tutkimuksista auttamaan päätöksentekoa.”
Hän myös kysyy, miksi muunsukupuoliset asetetaan nyt heikompaan asemaan, vaikka hormoni- ja korjausleikkaushoitoja määrätään samaan vaivaan kuin transsukupuolisilla: dysforiaan.
Sukupuolen yhteydessä dysforia tarkoittaa kehoristiriitaa, joka aiheuttaa epämukavuutta, jopa tuskaista oloa, koska keho ja syntymässä määritelty sukupuoli ei vastaakaan henkilön kokemusta sukupuolestaan.
Erikssonin mielestä tämä on selkeä osoitus siitä, että transpoliklinikoille hakeutuvat muunsukupuoliset tarvitsevat hormoni- ja korjausleikkaushoitoja. Apulaisylilääkäri Tuisku vakuutti mielipidekirjoituksessaan, että vaikka kyseisiä hoitoja ei ole saatavilla, poliklinikalla tarjotaan yhdenvertaisesti psykoterapeuttista hoitoa kaikille heidän asiakkailleen.
”Ei mikään psykoterapia maailmassa poista tai paranna dysforiaa”, Eriksson toteaa.
Trasek julkaisi lausunnon nykyiseen hoitolinjaukseen liittyen 17. elokuuta. Lausunnossa järjestö toteaa, että resurssipula on ymmärrettävä asiakasmäärien moninkertaistuttua poliklinikoilla. Se ei kuitenkaan järjestön mukaan ole syy kohdentaa säästötoimia vain tiettyyn potilasryhmään.
Suositusta laaditaan syksyllä
Eriksson ei uskalla arvioida tilanteen aikataulua. Trasekissa tehdään hartiavoimin töitä ja palaveri Helsingin poliklinikan henkilökunnan kanssa on sovittu.
Muu sukupuoli-identiteetin häiriö -diagnoosin hoidosta ei ole kansallista hoitolinjausta eli käypä hoito -suositusta, eikä sellaista tehdäkään lähitulevaisuudessa, Eriksson arvelee.
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) aikoo aloittaa suosituksen laatimisen muunsukupuolisten hoidosta syksyn aikana. Neuvoston pääsihteeri Taina Mäntyrannan mukaan asia on noussut viime vuosina esiin muutaman kerran.
”Kansallista suositusta ei aiemmin ole ollut. Palkon lakisääteinen tehtävä on antaa suosituksia siitä, mikä terveydenhuollon menetelmä tietyn terveysongelman hoidossa kuuluu kansallisesti rahoitetun terveydenhuollon palveluvalikoimaan”, Mäntyranta selventää.
Palkossa odotettiin, että asiasta käytäisiin keskustelua isommin yhteiskunnassa, mahdollisten lakimuutosten yhteydessä.
”Koska translaki ei näytä etenevän, niin Palko ryhtyy valmistelemaan suositusta ja perustaa jaoston sitä varten”, Mäntyranta kertoo.
Jaoston kokoamisessa noudatetaan terveydenhuoltolakia ja siihen kutsutaan muun muassa lääketieteen ja terveystaloustieteen asiantuntijoita. Mäntyrannan mukaan Palko järjestää myös niin kutsuttuja potilastapaamisia.
”Jotta pystytään paremmin ymmärtämään ihmisten kokemuksia eri tilanteista ja terveydenhuollosta.”
Trasek on Erikssonin mukaan tarjonnut asiantuntijuuttaan Palkon käyttöön.
Oikeutta muunsukupuolisille -mielenosoitus järjestetään 30.9.2018 klo 14 Helsingin Senaatintorilla. Lisätietoja Facebook-tapahtumasta.