Pinkkipesu on osa Israelin strategiaa näyttäytyä vakaana demokratiana ihmisoikeusloukkauksistaan huolimatta. Vähemmistöjen oikeuksien hyväksikäyttäminen ei ole vierasta Suomessakaan.
teksti Niko Peltokangas
Tältä näyttää pinkkipesu, sanoo Ghadir Shafie, ja näyttää piirroskuvan kotien tuhoamisesta, väkivallasta ja muureista. Keskellä kuvaa liehuu sateenkaarilippu yhdessä Israelin ja sen läheisen liittolaisen Yhdysvaltojen liput. Tarkoituksena on kohdistaa katse lippuihin ja unohtaa ympärillä tapahtuva sorto.
Keskiviikkona Pride Housessa Helsingissä järjestetyssä paneelikeskustelussa puhunut palestiinalainen Shafie kertoo, että pinkkipesu on Israelin valtion tietoinen strategia, jolla siirretään huomio pois ihmisoikeuksien ja kansainvälisen lain loukkauksista miehitetyillä palestiinalaisalueilla sekä muualla Israelissa asuvia palestiinalaisia kohtaan.
Pinkkipesu (englanniksi pinkwashing) tarkoittaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiella ratsastamista edistyksellisen ja suvaitsevaisen imagon luomiseksi.
Selkeä esimerkki on Israelissa Tel Avivissa kesällä 2014 järjestetty Pride-tapahtuma. Sen iskulauseena oli Summer of Love (rakkauden kesä). Samana kesänä Israelin miehitysarmeija pommitti Gazaan suljettuja palestiinalaisia ja tappoi 1 650 ihmistä, joista suurin osa oli siviilejä.
Summer of War (sodan kesä), korjasivat aktivistit, jotka kampanjoivat pinkkipesutapahtumaa vastaan.
Hyväksikäyttö on pinkkipesua
Palestiinalaislähtöisen ICAHD-järjestön Suomen haaran puheenjohtaja Syksy Räsänen kertoo, että Israel omaksui pinkkipesustrategian 2000-luvun alussa. Siihen saakka se yritti selittää ja oikeuttaa tekojaan palestiinalaisia kohtaan. Huomion siirtäminen toisaalle on kuitenkin ollut parempi strategia.
Vähemmistöjen oikeuksien edistäminen ei ole väärin, mutta niiden hyväksikäyttäminen on. Vaikka Israelin valtio ja varsinkin Tel Avivin kaupunki yrittävät näyttäytyä sateenkaarikansan turvapaikkana Lähi-Idässä, edistysaskeleet eivät ole valtion vaan kansalaisaktivismin ansiota, Räsänen toteaa.
Hyväksikäyttönä voi pitää hanketta, jossa israelilaisia lentokoneita maalattiin sateenkaaren värein. Sateenkaariyhteisö vastusti sinänsä kaunista hanketta, koska sen kustannukset olivat yli kymmenkertaiset varrettuna vähemmistöjen omien järjestöjen vuosibudjetteihin. Tempauksella ei edistetty ihmisoikeuksia vaan houkuteltiin turisteja niiden varjolla.
Pinkkipesun tunnistaminen ja vastustaminen on vaikeaa, sillä sen vaikutukset ulottuvat laajalle, esimerkiksi ruoka- ja muihin kulutusvalintoihin. Paneeliin osallistunut tutkija Julian Honkasalo ei kuitenkaan halua, että aktivismista tulee konsumerismia, jossa kuluttaminen on ainoa tapa vaikuttaa.
Honkasalon mielestä kaikkea ei tarvitse yrittää myydä, vaan vähemmistöillä on oikeus esittää vaatimuksia siitä, kuka heitä edustaa ja kuka heidän puolestaan puhuu.
Pinkkipesua Helsinki Pridella
Pinkkipesua tapahtuu Suomessakin ja sitä voi olla vaikea tunnistaa. Yritykset ja viranomaiset osallistuvat näyttävästi Pride-juhlintaan, mutta se ei takaa syrjimättömyyttä tai edistyksellisyyttä niiden muussa toiminnassa.
Räsänen huomauttaa, että Helsingissä Pride-kulkueeseen osallistuu myös poliisi – se sama, joka pakkopalauttaa vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä maihin, joissa heitä vainotaan. Poliisi tekee tietysti vain työtään, mutta niin tekee Israelin armeijakin, Räsänen vertaa. Lähes kaikki israelilaiset suorittavat asepalveluksen, joten sen toimien kyseenalaistaminen voi olla vaikeaa.
Keskustelu pinkkipesusta on paikallaan myös Helsingin Pride-tapahtumien yhteydessä, sillä lauantain päätösjuhlassa esiintyy israelilainen Dana International. Vuoden 1998 euroviisuvoittaja on muun muassa tukenut voimakkaasti Israelin armeijan hyökkäystä Gazan saartoa murtaneeseen Mavi Marmara -laivaan. Sotilaat tappoivat kansainvälisillä vesillä yhdeksän ihmistä.
Räsänen kehottaa Pride-järjestäjiä perumaan Dana Internationalin esiintymisen. Helsinki Priden taustaorganisaation HeSeta ry:n hallituksen jäseneksi esittäytynyt yleisön jäsen kommentoi keskiviikon tilaisuudessa vastustaneensa artistivalintaa ja olevansa siitä pahoillaan. Vastustajat jäivät päätöksenteossa kuitenkin vähemmistöön.
Alkuperäisnen kuva: Yhdysvaltain Israelin-suurlähetystö. Kuvassa Tel Avivin Pride-kulkuetta vuodelta 2012.
