Nyt tarvitaan tiukkoja sääntöjä valtioille eikä erivapauksia, jotta ilmastotavoitteissa pysytään, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
teksti Niko Peltokangas & Noora Nousiainen
Paljon konkretiaa siitä, mitä ilmastonmuutoksen vastustamiseksi pitää tehdä, kehuu Hanna-Marilla Zidan kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuun alussa julkaisemaa raporttia. Vasemmistonuorten puheenjohtaja on tyytyväinen myös siihen, miten aihe on pysynyt keskustelussa pari viikkoa.
”Toivottavasti tämä kiinnostus näkyy vaaleissakin. Myös ilmastomarssi jatkaa asian pitämistä pinnalla.”
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) totesi IPCC:n raportin julkaisun jälkeen, ettei Suomi voi vaikuttaa päästöpolitiikkaansa vähään aikaan, koska hallituksen linja on lyöty lukkoon ja nykyiset tavoitteet pitää ensin saavuttaa.
Hallitus voisi pysyä edes niissä tavoitteissa, joihin Suomi on jo sitoutunut, Zidan kommentoi. Hänen mukaansa esimerkiksi hallituksen metsäpolitiikka tekee tyhjäksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Hiiltä sitovat metsät korostuvat raportissa vahvasti.
”Politiikkaa tehdään jatkuvasti muuttuvaan tarpeeseen ja tilanteeseen. Tosin aina kansalaisyhteiskunta on se, joka reagoi ensimmäisenä ja päättäjät herää hitaasti. Ehkä me valitaan vääränlaisia päättäjiä.”
Tiukat säännöt valtioille
Zidan ei haluaisi jättää ilmastopolitiikkaa puolueiden puheenjohtajien julistusten tasolle. Uutta koulutusleikkauksiin johtavaa koulutuslupausta ei tarvita vaan esimerkiksi puolueiden välinen ilmastoverkosto, jossa on henkilökohtaisesti sitoutuneita toimijoita. Se voisi sitoutua ”vähän radikaalimpaan” politiikkaan ja vaikkapa Nyt on pakko -ilmastomarssin esiinnostamiin tavoitteisiin.
Ilmastomarssin vaatimuksina on fossiilisista energianlähteistä irrottautuminen, metsähakkuiden hillitseminen ja uusista turvekentistä luopuminen. Päästöt pitäisi saada nollaan vuoteen 2030 ja fossiilisten luonnonvarojen käytön tukeminen lopetettua jo kymmenen vuotta sitä ennen.
Joulukuussa Puolassa pidettävältä ilmastokonferessilta Zidan toivoo vahvoja sääntöjä ja nuorten äänen kuulumista. Konferenssin aiheena on Pariisin sopimuksen toteuttaminen.
”Ehkä tämä raportti on pelästyttänyt siten, että yli valtioiden rajojen sitouduttaisiin vahvoihin sääntöihin, jotka tukevat Pariisin sopimuksen toteuttamista. Suomi voisi toimia esimerkkinä tavoitteisiin sitoutumisessa.”
Sitoutuminen kaipaa vahvistamista, sillä valtiot haluavat erivapauksia. Myös Suomi on näyttänyt kyseenalaista esimerkkiä vaatimalla joustoja metsien käyttöä säätelevään LULUCF-asetukseen. Toisena esimerkkinä Zidan mainitsee Suomesta Jäämerelle suunnitellun junaradan, jonka lähtöajatuksena on ollut ilmastonmuutoksesta hyötyminen eikä sen vastustaminen.
Nuorten ääni ilmastopolitiikassa – eli politiikan kielellä ’ylisukupolvisuus’ – on nuorisojärjestön puheenjohtajalle luonnollisesti myös henkilökohtainen asia.
”Kymmenvuotias pikkuveljeni kuuli koulussa, mikä on ilmastonmuutos, ja stressaa nyt ihan hirveästi, miten kaikki vaikuttaa ilmastoon. Hän kysyi kynttilöiden sytyttämisestä, että haittaako tämä ilmastoa. Hän tiedostaa sen, että ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan tulevaisuuteen vahvasti. Tämä näkökulma pitäisi olla vahvemmin läsnä kaikessa ilmastopolitiikassa.”
Päättäjät vaikuttavat kaikkien ilmastovalintoihin
Ilmastoahdistus vaivaa myös Zidania. Ilmastonmuutos tuntui konkreettiselta esimerkiksi pari vuotta sitten joulukuussa, kun Zidan katseli Facebookissa serkkujensa valokuvia Palestiinasta.
”Serkut olivat tehneet lumiukon, mikä ei ole normaalia Palestiinassa, ja meillä ei ollut yhtään lunta.”
Julkisuudessa jaetaan vinkkejä yksittäisen ihmisen ilmastoteoiksi ja toisaalta keskustellaan siitä, että rakenteelliset ongelmat ratkeavat rakenteellisissa ratkaisuilla, eivät kulutusvalinnoilla. Vinkkejä kysyttäessä Zidan mainitsee joukkoliikenteen käyttämisen ja kasvisruoan syömisen lisäksi kierto- ja jakamistalouden. Yhteisomistuksessa olevat autot ja pölynimurit ovat kulutusvalintoja, mutta koskettavat useampaa ihmistä.
Zidanin mielestä päättäjillä kuitenkin keinot vaikuttaa esimerkiksi siihen, onko joukkoliikenne yksityisautoilun vaihtoehto vai ei. Armeijan kohua aiheuttanut kasvisruokapäiväkin voi vaikuttaa yksilöiden valintoihin.
”Haluan uskoa, että joku saattaa rakastua siihen kukkakaalipirtelöön ja syödä kasvisruokaa enemmän vapaa-ajallakin.”
IPCC:n raportissa ehdotetaan ydinvoiman lisäämistä kasvavan sähköntarpeen tyydyttämiseksi. Vasemmistonuoret on perinteisesti vastustanut ydinvoiman lisärakentamista. Zidanin mielestä asia ei ole mustavalkoinen.
”Me vastustamme ydinvoimaa turvallisuusriskien vuoksi. Ydinjäte on myös ratkaisematon ja vaarallinen ongelma. Lisäksi Suomessa ydinvoiman rakentamishankkeet eivät vaikuta kovin uskottavilta.”
Vasemmistonuoret osallistuu tänään 20.10. Nyt on pakko -ilmastomarssille omalla yhteislähdöllään. Kuva: MostPhotos / Belish. Libero on journalistisesti itsenäinen Vasemmistonuorten jäsenetulehti. Lue lisää Liberon linjasta.
