Kevään kuntavaalit ovat jo ovella, mutta varsinaisia poliittisia intohimoja vaalit eivät ole julkisuudessa juurikaan keränneet. Libero kysyi numerossa 4/2020 poliittisten nuorten puheenjohtajilta, mistä tulevissa vaaleissa on kyse ja mitä näissä on panoksena.
Kuva: Salla Merikukka
Brigita Krasniqi (Vihreät nuoret):
Sillä on väliä mitkä puolueet ovat tätä maata johtaneet koronakriisin aikana. Vaikeina aikoina syvimmät ideologiset erot tulevat esiin. Vaikeina aikoina punnitaan myös sitä, millaista tulevaisuutta haluamme luoda. Siksi onkin tärkeää muistuttaa jatkuvasti, että koronakriisiä suurempi kriisi on ilmastokriisi – ja myös se tulee hoitaa esimerkillisesti. Siksi tulevat kuntavaalit ovat erittäin tärkeät vaalit.
Kunnissa päätetään monista ihmisten lähellä olevista asioista ja asioista, jotka on tärkeitä feministisemmän ja ilmastokestävämmän maailman rakentamisessa. Kuten esimerkiksi siitä tuleeko kaupunkiin ratikka vai ei. Ja siksi sillä on väliä kenelle äänensä kuntavaaleissa antaa.
Etenkin meille nuorille kuntavaalit ovat tärkeät vaalit. Ilmastonmuutoksen torjunta ja hyvinvointivaltion puolustaminen koskee etenkin meitä nuoria ja tulevia sukupolvia. Me haluamme hiilinegatiivisia ja feministisiä kuntia, jossa ilmastonmuutoksen torjunta on avainasemassa ja jokaisen ihmisen yhdenvertaisuutta edistetään.
Kuntavaaleissa on kyse meistä ihmisistä. Siksi on tärkeää, että käytämme ääntämme niissä.
Kuva: KD Nuoret
Annika Lyytikäinen (Suomen kristillisdemokraattiset nuoret):
Ensi keväänä käydään jälleen kuntavaalit, joskin tällä kertaa hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Pääsi kuntavaaleissa äänestämään paikan päälle tai ei ja pystyi kuntavaaleihin kampanjoimaan turuilla ja toreilla tai ei, on vaaleja edeltänyt yhteiskunnallinen keskustelu keskittynyt ymmärrettävistä syistä yhden aiheen ympärille. Samaan aikaan vaalit ovat kunnille itselleen tärkeämmät kuin ehkä koskaan: korona on rokottanut paitsi valtion, myös kuntien kassaa, soteuudistuksen jatkuvasti muuttuvat käänteet koskettavat kuntien perustehtäviä laajasti, ja merkittävä osa Suomen kunnista kamppailee jo ennestään näivettyvän elinvoiman ja muuttotappion kanssa. Vaaleissa linjataan, millaisia kotipaikkoja ja arkiympäristöjä Suomesta tulevaisuudessa löytyy, mutta myös siitä, mikä kunnan rooli on esimerkiksi julkisen talouden vastuunkannossa, ilmastonmuutoksen torjumisessa ja eriarvoisuuden kitkemisessä.
Kuva: Mark-Anthony Photography
Hanna Markkanen (Suomen Keskustanuoret):
Poliittisessa päätöksenteossa tehdään aina tulevaisuutta. Kevään kuntavaaleissa on kyse siitä, millaista politiikkaa kotikunnassasi tehdään tulevaisuudessa. Kunta on muuttuvasta maailmasta huolimatta yhä edelleen monelle elämän kiinnepiste – koti.
Millaiset harrastusmahdollisuudet kunnassasi on? Tarjotaanko nuorille maksutonta ehkäisyä? Miten perheitä tuetaan? Mihin asti katuvalot palavat? Miten joukkoliikenne toimii? Rakennetaanko uusi koulu puusta vai betonista? Suositaanko kouluissa kotimaista lähellä tuotettua ruokaa?
Nämä kaikki ovat kuntalaisten arkeen liittyviä asioita, joilla on itseasiassa aika iso merkitys niin alueen ihmisille, ympäristölle kuin taloudellekin. Kevään vaaleissa valitaan valtuustoihin ihmiset, jotka hoitavat näitä asioita.
Koronakriisi on osoittanut, että Suomesta tulee tehdä iskunkestävämpi. Ajattelen niin, että vaikeista ajoista noustaan yhteisvoimin. Suomen kunnat tarvitsevat ajassa elävää, mutta tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa.
Kuva: Pinja Nikki
Liban Sheikh (Vasemmistonuoret):
Kuntavaaleissa on kyse Suomen merkittävimmistä vaaleista, sillä valtuustoissa päätetään alueiden ja ympäristön kehityksestä suoraan. Huhtikuussa 2021 varmistetaan, että nuorten hyvinvointiin panostetaan ja 1990-laman tuhoisalle leikkauspolitiikalle tarjotaan vastavoima.
Nyt on ilmastopolitiikan aika. Nuoret ovat yhtä mieltä siitä, että ekokriisi tulee pysäyttää, mutta puolueiden linjat eroavat toisistaan. Vasemmistoa äänestämällä tiedät saavasi aidosti kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa sekä samalla johdonmukaisesti reilua talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Vasemmisto kytkee punaisuuden punavihreyteen ja edistää hiilinegatiivisia kuntia, torjuu äärioikeiston edustamaa ihmisvihaa, edistää saavutettavia peruspalveluita, opiskelijoiden pärjäämistä, työelämän reiluutta ja ihmisarvoisia työehtoja sekä alueiden ja ihmisten
Markkanen:
Olen iloinen ja ylpeä siitä, että jokainen meistä korosti vastauksissaan tulevaisuutta. Käsillä olevasta koronakriisistä huolimatta, meidän tulee tehdä päätöksiä ajassa eläen, mutta tulevaisuuteen katsoen. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että päätöksenteossa ja kuntien toiminnassa huolehditaan kestävästä kehityksestä – eli siitä, että otamme huomioon ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden.
Meiltä nuorilta löytyy paljon yhteisiä tavoitteita. Toivonkin, että tulevana keväänä käymme vuoropuhelua kuntien kestävästä tulevaisuudesta. Kysytään ja kyseenalaistetaan ja haetaan kumppanuuksia.
Sheikh:
Kollegani tuovat hienosti esille sen, että vaikka kuntavaalit ovat kenties merkittävät vaalit, niin tutkitusti ihmiset äänestävät heikoimmin juuri kuntavaaleissa. Nuorten hyvinvointi ja kuuleminen on myös helppo sivuuttaa, sillä kunnanvaltuustojen keski-ikä on tällä hetkellä yli 50 vuotta.
Nuoria on tärkeä saada kunnanvaltuustoihin, sillä nuoret itse ovat parhaita päättäjiä heitä koskettavista ja kiinnostavista asioista. Viittasin ylempänä myös vaihtoehtoon 90-luvun lamapolitiikalle, sillä kunnanvaltuustoissa konkreettisesti joko edistetään tai heikennetään yhdenvertaisuutta. Luokkatietoinen kuntataloudenpito on osa tulevaisuuden ilmasto- ja sukupolvipolitiikkaa.
Kohti siis punavihreää kuntavallankumousta!
Lyytikäinen:
Kuten suurin osa suomalaisista nuorista, myös puheenjohtajakollegani nostavat esiin ilmastokysymykset kunnallisessa päätöksenteossa. Kunnat voivatkin tehdä paljon ja merkittäviä käytännön tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jalkauttaessa ideologiaa käytäntöön ei mitata ideoiden korkealentoisuutta tai hyvien tavoitteiden määrää, vaan sitä, kuinka paljon konkreettisia tekoja saadaan aikaan. Siksi kannustan kaikkia äänestämään kuntavaaleissa henkilöä, joka paitsi palaa ilmastonmuutoksen hillitsemiselle, myös osaa esittää käytännössä toteuttamiskelpoisia hankkeita.
Sama ajatus pätee tietenkin kaikilla muillakin politiikan osa-alueilla. Kuntapolitiikka on pitkälti tekemistä, ei haaveilua. Antakaa tukenne heille, jotka osoittavat valmiutta ja intoa työntää kätensä multaan.
Krasniqi:
Politiikassa on opittava tekemään kompromisseja, sillä puolueilla ja ihmisillä on erilaisia tavoitteita. Politiikassa on valittava prioriteetit, jotta tiedostaa missä poliittisissa kysymyksissä voi tulla toista puoluetta vastaan neuvotteluissa. Olemme demokratia ja siksi yksikään puolue ei voi päättää yksin kaikesta. Ja hyvä niin. Meidän vihreiden nuorten vaalitavoitteen ydin on hiilinegatiiviset ja feministiset kunnat. Meidän vihreiden nuorten politiikan prioriteetit ovat ilmastonmuutoksen torjunta ja ihmisoikeudet.
Vaaleissa onkin tärkeää kysyä ehdokkailta, puolueilta ja poliittisilta nuorisojärjestöiltä: mistä olet valmis joustamaan? He jotka politiikassa toimivat niin, ettei tule lainkaan vastaan muita, harvoin saavat mitään.
Vaaleissa on tärkeää ymmärtää se, että monet puolueet haluavat samanlaisia asioista ja päämääriä, mutta keinot ovat erilaiset. Toisaalta on myös ymmärrettävä, että kaikki eivät halua samanlaista lopputulosta ja siksi keinoilla on väliä.
Julkaistu Liberossa 4/2020.