Suldaan Said Ahmed haluaa vähemmistöjen puhuvan ja toimivan itse omasta puolestaan.
teksti ja kuva Niko Peltokangas
Yläkoululaisena Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa Said Ahmed uhosi pääsevänsä Suomen ensimmäiseksi tummaihoiseksi presidentiksi. Puhelias ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut lapsi ei juuri saanut opettajilta tukea haaveilleen.
”Ilmassa oli sellaista, että sun on turha kysyä näitä asioita, kun oot tummainoinen ja maahanmuuttajasta ei voi tulla poliitikkoa Suomessa. Oli ikävä huomata, miten ennakkoluuloisia opettajat oli.”
Sitten Yhdysvalloissa valittiin tummaihoinen presidentti. ”Muistan, kun istuttiin koulussa, ja ajattelin, että tää on oikeasti mahdollista.” Presidenttihaaveet haalenivat mutta palo politiikkaan ei hiipunut.
Parikymmentä kilometria Kontiolahdelta etelään sijaitsee Joensuu, jossa somalialaistaustainen Said Ahmed oli jonkin aikaa mukana monikulttuurisuusyhdistyksen toiminnassa. Vuonna 2008 Joensuussa sai vielä juosta karkuun natsiskinejä ”melkein joka toinen päivä”.
”Sitten 2011 oli tää persujen juttu, ja alkoi enemmän ja enemmän kuulla Perussuomalaisista ja Halla-ahosta. Ilmapiiri oli aika kireä ja meidän perheessä mietittiin vaihtoehtoja, että muutetaan Helsinkiin tai ehkä pois Suomesta. On vaikea kasvattaa lapsia maassa, jossa tuntee, ettei koskaan hyväksytä.”
Tuttuja oli muuttanut jo Iso-Britanniaan. 18-vuotias Said Ahmed ajatteli, ettei Suomi muutu koskaan paremmaksi, jos jokainen perhe muuttaa pois. Hän muutti Helsinkiin ja aikoi lähteä politiikkaan.
Yhtä suomalainen
Puolueista Vasemmistoliitto tuntui arvostavan ja ajavan samoja asioita kuin Said Ahmed itse. Kun Paavo Arhinmäki hyväksyi kaveripyynnön Facebookissa, poliitikonalku lähetti tälle kysymyksen, miten pääsee kunnallisvaaleihin ehdokkaaksi.
Syksyllä 2012 Said Ahmed pyrki kaupunginvaltuustoon Vasemmistoliiton sitoutumattomana ehdokkaana. Vaalityön järjestäminen ei ollut yksinkertaista. Hän työskenteli vartijana vuorotyössä, sai surkeita vuoroja eikä voinut juuri suunnitella ajankäyttöään.
Kun moni ehdokas pettyi tulokseensa, Said Ahmedille 91 ääntä antoi potkua jatkaa poliitikassa ja liittyä puolueeseen. ”Aloin tehdä omannäköistä politiikkaa, omasta elämästä ja tyylistä, siitä, mitä mieltä on mistäkin.”
Mies tunnetaan värikkäästä ja avoimesta tyylistään ja leveästä hymystään. Ruusujen jakaminen rasistien mielenosoituksissa ja jääkiekkomaajoukkueen fanipaita Joukkovoima-mielenosoituksessa on tuonut lempinimiä. Said Ahmed on ottanut Ruususedän ja Mustan Leijonan iloisesti omaan käyttöönsä.
”Jos minulle joskus syntyy lapsi, en halua, että hän kohtaa samoja asioita kuin minä ja mun kaltainen people of colour. Haluan, että hän pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä ilman mitään esteitä ja on yhtä paljon suomalainen kuin kuka tahansa. Sen eteen pitää tehdä paljon töitä ja muuttaa rakenteita, mutta se ei tapahdu, jos joku toinen puhuu meidän puolesta. Pitää itse olla tekemässä.”
2017 ääntä
Vasemmistoliitossakin 23-vuotias Said Ahmed on halunnut olla itse tekemässä. Hänet valittiin keväällä Helsingin piirin edustajaksi puoluevaltuustoon ja kesäkuun puoluekokouksessa valtuuston varapuheenjohtajaksi.
Helsingin kaupungilla hän istuu maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnassa. Päätösvallatonta neuvottelukuntaa johtaa Hommaforumin perustaja ja Perussuomalaisten lehtien päätoimittaja Matias Turkkila.
Neuvottelukunta oli julkisuudessa, kun varajäsen Jukka Wallin erosi siitä alkuvuodesta lähetettyään Said Ahmedille natsitervehdyskuvan ja ahdisteltuaan Ylen toimittajaa Twitterissä seksikommenteilla. Tosin Said Ahmed kävi lukemassa Wallinin tilalle nimetyn mielipiteitä ja totesi, että varajäsen vaihtamalla parantunut.
Konkreettisimmin neuvottelukunta toimii tehdessään esityksen järjestöille vuosittain myönnettävän noin 60 000 euron avustuspotin jakamisesta. ”Siinä me yritetään tukea pienempiä järjestöjä.”
Said Ahmedilla on kunnianhimoinen tavoite saada 2017 ääntä vuoden 2017 kunnallisvaaleissa. Vaaliteemoja ei ole vielä kirjoitettu ohjelmaksi, mutta ehdokas mainitsee kohtuuhintaisen asumisen, ja sosiaalisesti moninaisten asuinalueiden kaavoittamisen. Malmin lentokentän lakkauttamisesta asuntojen tieltä hän sanoo olevansa eri linjoilla kuin Vasemmistoliiton nykyinen valtuustoryhmä ja toivoo asiaan jonkinlaista kompromissia.
Moni teemoista liittyy vähemmistöjen asemaan. ”Olen ehdottanut, että Helsinkiin perustettaisiin yhdenvertaisuusvaltuutetun toimi, koska kaupunki on niin iso ja valtion jälkeen suurin työnantajakin.”
Kaupungin viestintään Said Ahmed toivoo esteettömyyttä niin näkövammaisten kuin huonommin suomea puhuvien kannalta. Nuorille turvapaikanhakijoille, jotka eivät ikänsä puolesta ole enää oppivelvollisuuden piirissä, pitäisi saada opetusta, josta he saisivat peruskoulun päättötodistuksen.
”Minua kiinnostaa se, miten Helsinki ottaa uusia ihmisiä vastaan. Yksi kaupunki, monta kulttuuria, jossa kaikenlaiset ihmiset voi kokea olevansa turvassa ja kotona.”
Nuorten aktivoimiseksi
Politiikan ulkopuolella Said Ahmed tekee mitä opettaa Helsingin Diakonissalaitoksen yhteisötyöntekijänä. Työ on kansalaistoiminnan koordinointia ja esimerkiksi kummiperhetoiminnan järjestämistä turvapaikanhakijanuorille.
Nuoret tarvitsevat esikuvia politiikassa. Heitä ei Said Ahmedin mukaan kiinnosta enää se, mistä joku on tullut tai minkä värinen hän on. Tärkeintä on nähdä, että nuoret ottavat kantaa nuorille tärkeisiin asioihin.
”Iäkkäämpikin voi puhua nuorten puolesta, mutta demokratia on sitä, että kaikenlaisia ihmisiä on mukana.”
”Olen saanut matkan varrella aktivoitua paljon nuoria. Tuttavapiirissäni on useampi kymmenen ihmistä, jotka ovat liittyneet Vasemmistoliittoon. Moni ei ole koskaan ollut kiinnostunut politiikasta, mutta on nyt innolla mukana tukiryhmässäni.”