Politiikka on kilpailua keskustelusta – kuka onnistuu asettamaan keskustelunaiheet ja näkökulmat, sanoo Porin SuomiAreenaan osallistuva Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson.
teksti Niko Peltokangas
Anderssonin mielestä oikeisto on onnistunut ottamaan haltuun keskustelun valtionvelasta. Pääministeri Jyrki Katainen on ilmoittanut velkaantumisen taittamisen olevan hallituksen tärkein tavoite. Linjaus ohittaa hallitusohjelmassa asetetut kolme muuta tasa-arvoista mittaria: budjettialijäämät, työllisyysasteen ja työttömyyden.
– Harjoitettava politiikka olisi erilaista, jos tärkeimmiksi määriteltäisiin esimerkiksi työllisyystavoitteet. Velkaantumista karttava politiikka johtaa leikkauksiin, jotka siirtävät keskustelun velkaantumisesta kuntatasolle.
Ongelmana on myös se, että puhe valtionvelasta ei ota huomioon finanssimarkkinoiden ongelmia eikä muuta velkaantumista, joka uhkaa romahduttaa talouden.
EU-asioissa vasemmiston pitää Anderssonin mukaan tuoda esiin oma linja, joka eroaa sekä liberaalioikeiston talouspainotteisesta liittovaltiosta että kansallismielisen oikeiston identiteettipolitiikkaan perustuvasta EU-vastaisuudesta. Vasemmiston tulee vaatia kurjistavan leikkauspolitiikan lopettamista ja samalla muutoksia Euroopan rahaliiton rakenteisiin. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin tehtävään pitäisi lisätä työllisyydestä huolehtiminen ja pankki pitäisi tuoda parlamentaarisen valvonnan piiriin.
SuomiAreena on median areena
Viiteen eri keskusteluohjelmaan osallistuneen Li Anderssonin mielestä SuomiAreena on osa keskustelun hegemonisoitumista. Lähtökohtana on median tarve täyttää poliittisesti hiljaisen heinäkuun mediatilaa.
Hän vertaa SuomiAreenaa ruotsalaiseen Almedalen-tapahtumaan, jossa puolueet – ja jopa autonomivasemmisto – ovat tärkeässä roolissa. Puolueet tekevät merkittäviä ulostuloja ja paikalla on politiikan ykkösketju. SuomiAreenassa puoluejohtajia ei juuri näe ja pääosassa ovat media ja MTV3:n valitsemat intressiryhmät.
– Kyllä se jotain kertoo, että Kokoomus on ainoa puolue, jolla on täällä oma tapahtuma.
Vasemmistonuorten tavoitteena on nostaa aktiivisesti keskusteluun asioita, jotka eivät muuten ole tarpeeksi julkisuudessa esillä. Järjestö tekee samaa myös Vasemmistoliiton sisällä.
– Meillä on mahdollisuus olla radikaalimpia, koska olemme kansalais- emmekä puoluejärjestö, puheenjohtaja toteaa.
Andersson kertoo saaneensa SuomiAreenassa muiden puolueiden edustajilta palautetta, jonka mukaan Vasemmistonuoret on ollut viime vuosina näkyvin poliittinen nuorisojärjestö ja näkyvyys on ollut asiapitoista.
Andersson: Kova Nato-lobbaus on alkanut
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan Suomessa on käynnissä kiivas Nato-jäsenyyden lobbaaminen. Oikeisto yrittää edistää asiaa vauhdilla niin kauan kuin sekä Suomessa että Ruotsissa valtaa pitävät porvarijohtoiset hallitukset.
– Ensimmäinen merkki oli eduskunnan turvallisuuspoliittinen selonteko, jossa Suomea ei enää määritelty liittoutumattomaksi maaksi. Maailman turvallisuustilanne vaihtelee meistä riippumatta mutta liittoutumattomuudesta luopuminen on nyt oma määritelmämme.
– Nyt on tärkeää määritellä, millä tavalla, kenen kanssa ja missä asioissa olemme liittoutuneet, Andersson vaatii.
Nato-into näkyi hänen mielestään myös presidentti Sauli Niinistön kesäkuussa järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jossa Andersson edusti Nato-vastaista vähemmistöä. Hän uskoo sotilasliiton jäsenyyden nousevan esiin myös Sitran Uusi turvallisuus -tutkimushankkeessa.
Jäsenyyttä perustellaan kolmella argumentilla, Andersson sanoo. Naton luonteen sanotaan muuttuneen kylmän sodan sotilasliitosta rauhanturvaorganisaatioksi. Kannattajat myös sanovat liittymisen olevan paikallaan nyt, kun mitään erityistä uhkaa ei ole näkyvissä.
– Kolmas perustelu on vaikea, koska Nato mahdollistaisi yleisestä asepalveluksesta luopumisen, mikä on monien mielestä hyvä asia.
Asevelvollisuus jakaa Naton vastustajat kahteen leiriin. Esimerkiksi perussuomalaisten keskuudessa Naton vaihtoehtona pidetään lisärahoitusta armeijalle ja asevelvollisuuden säilyttämistä. Toisaalta Vasemmistoliitto on hahmotellut valmiusarmeijaa, johon järjestettäisiin kutsunnat, ja joka kouluttaisi sotilaita, kun kriisinuhka syntyy. Se poistaisi asevelvollisuuden mutta toimisi vaihtoehtona Nato-jäsenyydelle.
