Sunnuntaina Kataloniassa järjestetään aluevaalit, jotka toimivat myös itsenäisyysäänestyksenä. Osalle katalonialaisista talouskriisi ja korruptio ovat itsenäisyyttä kiireellisempiä asioita.
Teksti ja kuva Hanna-Marilla Zidan
Itsenäisyysäänestys järjestetään aluevaalien yhteydessä, sillä Espanja on julistanut aiemmat yritykset järjestää kansanäänestys Katalonian itsenäisyydestä laittomiksi.
”Tilanne Kataloniassa on ollut pahempi kuin muualla Espanjassa ja nyt he peittävät kaiken lipulla, jotta ihmiset eivät ajattelisi sosiaali- tai koulutuspoliittisia kysymyksiä, vaan keskittyisivät itsenäisyyteen”, toteaa Suomessa opiskeleva espanjalainen Ramon Guirado Guillen viitaten Katalonian hallitukseen.
Katalonian nykyinen aluejohtaja Artur Mas vetää itsenäisyysmielistä koalitiota Junt pel Sita, johon kuuluu Masin keskustalaisen puolueen Convergència Democràtica de Catalunyan ohella on muun muassa keskisuuri vasemmistolainen Esquerra Republicana de Catalunya (ERC). Kysymys itsenäisyydestä jakaakin vasemmistoa Espanjassa.
”Haluamme demokraattisesti valita oman tulevaisuutemme. Haluamme päättää elämästämme. Koemme ongelmalliseksi Katalonian ja Espanjan suhteen, haluamme ratkaista tämän ongelman”, kertoo ERCiin kuuluva Max Zañartu Plaza.
”Itsenäisyysliike on valmistautunut. Mikäli kyllä-puoli voittaa, teemme ei-sitovan julistuksen parlamentissa, sitten aloitamme 18 kuukautta kestävän itsenäisyysprosessin. Tämän prosessin aikana luomme uuden perustuslain. Ei vain poliittiset puolueet vaan myös ottamalla mukaan kansalaisyhteiskunnan eli suoran demokratian keinoja käyttämällä.”
Zañartu Plazalle itsenäisyys tarkoittaisi katalonialaisten elintason kohenemista. ”Bruttokansantuote on Kataloniassa korkea, mutta hyvinvointiyhteiskuntana Katalonia on kaukana EU:n kärkimaista. Yksi syistä siihen on taloudellinen. Maksamme paljon veroja Espanjaan. Ongelma ei ole maksamamme verot vaan se, että saamme takaisin vähemmän kuin maksamme. Haluamme solidaarisuutta, niin Espanjassa kuin EU:ssa, mutta sen hinta meille on liian suuri. Emme voi luoda haluamaamme hyvinvointiyhteiskuntaa, tämän hetkisillä resurseillamme.”
Itsenäisyys vai talousuudistukset?
7,5 miljoonan asukkaan Katalonian itsehallintoalue on Espanjan vaurainta seutua. Tyytymättömyyttä maksut, joita Katalonia joutuu maksamaan muille itsehallintoalueille. Katalonialaisten maksamat verot ovat yhteensä 8 prosenttia koko Espanjan bruttokansantuotteesta, ja veroeurosta palaa alueelle vain 57 senttiä.
Katalonian itsenäisyysliikeen suosion nousuun ovat vaikuttaneet niin talouskriisi kuin korruptioskandaalit, joissa myös aluejohtaja Artur Mas on rypenyt. Siinä missä oikeistolainen kurjistava politiikka ja leikkaukset ovat nostaneet itsehallintoalueella halua irtautua Espanjassa, emämaassa kansanliikkeistä syntyi Podemos-puolue.
”Podemos ei ole itsenäisyyttä vastaan, vaan kansanäänestyksen järjestämisen kannalla. Ongelma on se, ettei Kataloniassa tiedetä, äänestetäänkö itsenäisyydestä vai äänestetäänkö myös siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme rakentaa”, aloittaa Aurea Dominguez. Hän ja Guirado Guillen kannattavat kaksipuoluejärjestelmää ravistellutta Podemosia.
”Uusliberalistinen leikkauspolitiikka alkoi Kataloniassa jo ennen kuin se alkoi muualla Espanjassa. Kun opiskelin Barcelonassa 2006-2007, alkoivat siellä jo hullut leikkaukset ja yksityistäminen tavalla, jollaista ei ollut muualla Espanjassa.”
Guirado Guillen mielestä yhteys Katalonian vahvan itsenäisyysliikeen ja Podemosin välillä on kiinnostava. Vuonna 2011 Espanjassa nousi Movimiento 15-M -liike, joka vastustaa leikkauksia hyvinvointiin, työttömyyttä ja kaksipuoluejärjestelmää. Sosialidemokratian koettiin epäonnistuneen,sillä se ei tarjonnut vaihtoehtoa uusliberalistiselle politiikalla. Liikkeen perusti joukko politiikan tutkijoita. He näkivät ihmisten kaipaavan vaihtoehtoa, jota mikään poliittinen ryhmä ei tarjonnut. Lopulta he perustivat Podemosin.
”Keskityimme korruption vastustamiseen ja Podemos löi läpi kaksipuoluejärjestelmässä. Isojen 15-M -mielenilmausten jälkeen tuli kuitenkin Katalonian kansallispäivä, joka kerää myös hurjat määrät ihmisiä. Politiikot, jotka kontrolloivat mediaa Kataloniassa, näkivät tämän mahdollisuutena siirtää huomion keskipistettä pois korruption vastustamisesta ja he onnistuivat siinä. Nyt suuri osa katalonialaisista ajattelee, että kuinka voimme olla parempi yhteiskunta, jos yhä kuulumme Espanjaan?”
Guirado Guillen uskoo tämän olevan nationalistipuolueiden tietoista strategiaa. ”Monet Kataloniassa uskovat itsenäisyyden jälkeen tulevan maagisen maailman, tulee enemmän eläkkeitä, enemmän sosiaalista oikeutta ja niin edelleen, mutta sama henkilö, joka lupailee näitä, on toteuttanut viime vuodet leikkauspolitiikkaa Kataloniassa. On selvää, että hän manipuloi ihmisiä nationalistisella näkökulmalla.”
Katalonia Espanjan vaaliteemana
Podemos on ollut suosittu myös Kataloniassa. Puolue on saanut kuitenkin kritiikkiä – eikä vähiten itsenäisyyttä ajavilta vasemmistopuolueilta – siitä, että sen kanta itsenäisyyteen olisi muuttunut. Zañartu Plaza sanoo Katalonian suhteen Podemosiin monessa mielessä muuttuneen. Hän uskoo puolueen tekevän likaista työtä espanjalaisen yhtenäisyyden puolesta.
”He ovat vasemmistopuolue, kyllä, mutta he sanovat, mitä äänestäjät haluavat kuulla. Tietysti he haluavat voittaa vaalit ja se olisi iso edistysaskel Espanjalle ja itsehallintoalueille. Mutta mikä on vaalivoiton hinta? He eivät esimerkiksi kyseenalaista kuningasta, jota pidämme kaikista korruptoituneempana instituutiona Espanjassa. He saattavat voittaa vaalit. He saattavat tehdä paljon edistyksellistä politiikkaa, mutta he eivät halua tasavaltaa. Meillä on Kataloniassa mahdollisuus rakentaa valtio nollasta. Muuttaa asioita. Yrittää jatkaa sitä, mikä jäi kesken Kataloniassa 30-luvulla. Se tarkoittaa totaalista muutosta.”
Aluevaalien tulosta ei voi sivuuttaa, mutta nähtäväksi jää, miten Espanjan hallitus reagoi, mikäli ennusteissa johtava itsenäisyysmielinen koalitio voittaa. Vuoden lopussa järjestetään myös Espanjan parlamenttivaalit.
”Oikeisto käyttää Katalonian itsenäistymisjulistusta poliittisena välineenä Espanjan parlamenttivaaleissa. He tulevat sanomaan, että Katalonia hajottaa Espanjan. Kaikki tämä kääntää vaaleissa huomion pois talouskriisin hoidosta ja korruptiosta. Tämä olisi Espanjan valtapuolueen etu. Huomio keskittyisi Espanjan yhtenäisyyteen. Haluamme kampanjan keskiössä olevan sosiaalisten kysymysten ja leikkauspolitiikan vastustamisen. Podemos kunniottaa Katalonian äänestyksen tulosta, mutta haluaisi asiasta mieluummin kansanäänestyksen kuin aluevaalien tuloksen, jossa äänestetään seitsemän eri puolueen välillä. Katalonialaisilla tulisi olla oikeus valita, haluavatko he olla osa Espanjaa vai itsenäisiä”, sanoo Ramon Guirado Guillen sunnuntain vaaleista.
