Färsaarten vasemmisto haaveilee saariryhmän itsenäisyydestä ja kamppailee välinpitämättömyyttä vastaan.
Teksti ja kuva Pinja Vuorinen
Viime syksynä kansainvälisen huomion keskipisteeseen nousi Iso-Britanniaan kuuluva Skotlanti, joka järjesti kansanäänestyksen itsenäisyydestään. Kamppailu itsenäisyyden kannattajien ja vastustajien välillä oli loppuun asti tasaväkistä, mutta äänestyksessä ei-ääni voitti niukasti.
700 kilometriä pohjoiseen Skotlannista sijaitsee saariryhmä, joka on tavoitellut itsenäisyyttä jo vuosikymmeniä – ja tavoittelee yhä.
Tanskaan kuuluvilla Färsaarilla on pidetty kansanäänestys itsenäisyydestä. Vuonna 1946 itsenäisyyden kannattajat voittivat niukasti keräten 48,7 prosenttia äänistä, vastustajien jäädessä 47,2 prosenttiin. Ero oli vain 166 ääntä. Maa julistautui itsenäiseksi 18. syyskuuta, mutta vain kaksi päivää myöhemmin Tanskan kuningas Kristian kymmenes mitätöi tuloksen väittäen äänestystä vain ”suuntaa antavaksi”. Färsaarten itsenäisyys jäi toteutumatta.
Kuningas hajotti hallituksen 24. syyskuuta 1946, jonka jälkeen pidettiin uudet vaalit. Vaaleissa itsenäisyyttä vastustaneet puolueet saivat selvän enemmistön, mutta kansanliikkeet itsenäisyyden ja itsehallinnon puolesta jatkoivat kamppailua ja vahvistuivat. Tämän seurauksena Tanska myönsi Färsaarille autonomisen aseman 30. maaliskuuta 1948.
Färsaariin kuuluu 18 saarta. Pääasiassa kalatuksesta elävässä maassa on on 48 000 asukasta, joista reilu kolmasosa asuu pääkaupungissa Tórshavnissa. Lisäksi saarten ulkopuolella, etenkin Tanskassa, elää paljon färingejä eli färsaarelaisia.
Vastareaktiona Tanskan toiminnalle itsenäisyysäänestyksessä perustettiin vuonna 1948 Tjóðveldi-puolue. Vasemmistopuolue, jonka nimi tarkoittaa suomeksi tasavaltaa, ajaa aktiivisesti Färsaarten itsenäisyyttä. Puolue edustaa vasenta laitaa kahdeksan parlamenttipuolueen joukossa. Tjóðveldi on saanut historiansa aikana keskimäärin viidesosan parlamenttipaikoista, ja se on sosiaalidemokraattien ohella kolmanneksi suurin puolue. Vasemmistonuorten sisarjärjestö, puolueen nuorisotyöstä vastaava Unga Tjoðveldið on maan suurin poliittinen nuorisojärjestö.
Färsaarten poliittinen kartta on Tjóðveldille sikäli hankala, että vasemmisto-oikeisto-akselin lisäksi poliittinen kenttä jakautuu itsenäisyyden kannattajiin ja vastustajiin. Vaihtoehdot yhteistyön suhteen ovat siis niukat: joko puolue tekee yhteistyötä itsenäisyyttä kannattavan oikeistopuolueen kanssa tai itsenäisyyttä vastustavien sosiaalidemokraattien kanssa. Tämä tuottaa ongelmia etenkin hallitusta muodostettaessa.
Vaikka tavoite itsenäisyydestä yhdistääkin Tjóðveldia ja oikeistolaista Fólkaflokkurinia, ei tämä ”kansanpuolue” ole vasemmiston suosiossa. Siinä missä konservatiivinen Fólkaflokkurin lähentelee aatteiltaan nationalismia, on Tjóðveldin itsenäisyystavoitteissa kyse tasa-arvosta. Heidän mielestään Färsaaret ansaitsee itsenäisyyden, koske se on muiden maiden veroinen, eikä siksi, että se olisi muita parempi.
Itsenäisyyttä perustellaan myös omalla kielellä ja kulttuurilla. Suuri syy on myös vaatimus vahvemmasta demokratiasta. Färsaaret ei esimerkiksi pysty muuttamaan perustuslakiaan, jos muutos on Tanskan perustuslain vastainen. Tästä onkin seurannut jo monen vuoden ajan kiistoja Tanskan kanssa. Lisäksi emämaa vastaa Färsaarten ulkopolitiikasta, mikä on ongelmallista etenkin siksi, että Tanska on osa EU:ta ja Färsaaret eivät. Myös esimerkiksi poliisilaitos on Tanskan hallinnassa.
Miksi Färsaaret ei sitten ole jo yksipuolisesti eronnut Tanskasta? Vasemmistosta vastaus on yksiselitteinen: raha. Färsaaret saavat Tanskalta vuosittain avustuksia, joiden määrä on noin kuusi prosenttia bruttokansantuotteesta. Asukkaat pelkäävät, että jos maa itsenäistyy ja Tanskan tuki loppuu, kansalaisten elintaso kärsii. Unionistipuolueet käyttävätkin tätä pelkoa hyväkseen edistääkseen omaa agendaansa.
Toinen syy on yksinkertaisesti välinpitämättömyys – itsenäisyysvaatimukset eivät saa ihmisiä kaduille. Tanskan vaikutus ei paljon Tórshavnin kaduilla näykään vaan kieli ja kansalliset symbolit ovat pitkälti färsaarelaisten omia.
Färsaarilla pidetään vaalit ensimmäinen syyskuuta. Äänestäjät vaikuttavat tyytymättömiltä oikeistohallituksen politiikkaan, ja on todennäköistä, että vasemmistolainen Tjóðveldi nostaa kannatustaan. Itsenäisyyttä nämä vaalit eivät vielä tuo, mutta niissä menestyminen takaisi Tjóðvedille mahdollisuuden edistää vasemmistopolitiikan lisäksi myös itsenäisyysagendaansa.
