Teksti: Jenni Suutari
Kuva: Minerva Skyttä
Yli 500 puoluetoimijaa ja kutsuvierasta kerääntyy 10.-12. kesäkuuta Suomen kauniiseen Poriin.
Kyse on Vasemmistoliiton puoluekokouksesta, joka puolueen ylimpänä päättävänä elimenä linjaa monesta tärkeästä nuoria koskettavasta kysymyksestä. On tärkeää, että nuoria ja opiskelijoita koskettavat teemat, kuten mielenterveyskriisin kestävä hoito ja poliittisen osallisuuden edistäminen, huomioidaan Vasemmistoliiton ohjelmissa silmällä pitäen vuoden päästä käytäviä eduskuntavaaleja.
Vasemmistonuorten kannalta yksi kiinnostavimmista päätöksistä liittyy esitykseen puolueen sääntöihin tehtävistä muutoksista, jotka mahdollistaisivat nuorisoliiton liittymisen puolueen yhteisöjäseneksi. Mahdollisen liittymisen jälkeenkään Vasemmistonuorten jäsenillä ei olisi velvoitetta liittyä Vasemmistoliiton jäseniksi tai maksaa puoleen jäsenmaksua. Yhteisöjäsenenä Vasemmistonuoret olisi kuitenkin tiiviimpi osa puoleen päätöksentekoa ja vasemmistolaista järjestöperhettä.
Vasemmistonuorten puheenjohtajan sijaisena minulla on suuri ilo ja kunnia edustaa nuorisoliittoa puoluekokouksessa. Tervehdyksessäni aion vaatia puolueelta muutosta kunnianhimottomaan ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan. Vasemmiston tulee jatkossa edistää rohkeammin antikapitalistisia ratkaisuja ilmastokriisiin ja määritellä keskeiseksi arvokseen ekososialismi, jolla tavoitellaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää talous- ja yhteiskuntajärjestelmää kestämättömän talouskasvun tavoittelun sijaan.
Puheessani aion myös osoittaa vankan tukeni Vasemmistonuorten yhteisöjäsenyyden mahdollistaville sääntömuutoksille, sillä niiden myötä avautuva keskustelu nuorisoliiton suhteesta puolueeseen on kaivattua. Jo nykyisellään yhteistyö on tiivistynyt monilta osin, ja mikäli puoluekokousväki suo, ensi vuoden alussa järjestettävässä jäsenäänestyksessä pääsemme ilmaisemaan tahtomme yhteistyön tulevaisuudesta.
Kannanmuodostuksen ja henkilövalintojen ohella puoluekokous on myös tärkeä areena keskustelulle puolueen tulevaisuudesta. Vaikka Vasemmistoliitto on onnistunut profiloitumaan aiempaa nuorekkaampana puolueena, ei puoleen toiminta näyttäydy edelleenkään saavutettavana nuorelle sukupolvelle – eikä se ole ihme. Tämä näkyy paitsi nuorten suosimien poliittisen osallistumisen tapojen muutoksena myös Vasemmistoliiton luottamustoimijoiden ja ehdokkaiden ikäjakaumana sekä kankeana puoluekulttuurina.
Puolueelle on eduksi olla nuorille saavutettava toiminnan kenttä, joka sisältää monipuolisia poliittisen vaikuttamisen ja toiminnan tapoja. Tällä tarkoitan myös muita toiminnan muotoja kuin yhdistyksen luottamustoimipaikka tai hallituksen kokoukset. Puoluedemokratian tulevaisuuden takaaminen edellyttää sitä, että Vasemmistoliitossa ryhdytään aktiivisesti purkamaan esteitä nuorten osallistumisen tieltä, sekä henkisiä että fyysisiä.
Ilman nuoria ei ole ketään, joka ylläpitäisi puolueorganisaation rakenteita tulevaisuudessa, saati osallistuisi toimintaan. Siksi haastankin puoluekokousedustajia käymään kokouksessa myös järjestöllistä kehityskeskustelua siitä, miten puolue voi jatkossa olla saavutettavampi paikka nuorille.
