Heikki Patomäen mukaan vasemmisto tarvitsee omaa talouspolitiikkaa.
Teksti: Oskar Lindman – Kuva: Teemu Silván
Vasemmistoliitto haluaa tarjota vaihtoehdon julkisen talouden vyönkiristykselle. Puolueen mukaan Suomen ja Euroopan talousongelmat eivät johdu hyvinvointivaltiosta. Pahiten ovat kriisiytyneet maat, joissa on heikko julkinen sektori. Eurooppalainen talouskriisi on osoittanut, että talouskuri ja leikkaukset ainoastaan pahentavat tilannetta.
Helsingin yliopiston valtio-opin professori Heikki Patomäki on ollut valmistelemassa Vasemmistoliiton talouspoliittista ohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä työpaikkoja ja elvyttää taloutta julkisilla investoinneilla.
Patomäki julkaisi alkuvuodesta myös kirjan Suomen talouspolitiikan tulevaisuus, jonka ytimessä on vaihtoehtoinen talouspoliittinen ohjelma.
Hän ehdottaa 6-7 miljardin elvytystä vuodessa, kunnes talouskehitys saadaan kääntymään.
Vasemmiston linjaukset ovat erilaisia kuin ennen vaaleja gallupnosteessa liidelleen keskustan. Patomäki onkin lukenut keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän näkemyksiä tarkalla silmällä.
»Sipilän lähtökohtana on panna menojen kasvu kiinni. Hän haluaa lisää leikkauksia, valtionomaisuuden myyntiä ja yksityistämistä», Patomäki sanoo.
Sipilä haluaisi erottaa kymmeniä tuhansia virkamiehiä, erityisesti kuntasektorilla. Keskusta tekisi lisää leikkauksia, jos talouskasvua ei synny.
Patomäen mukaan talouskasvu ei lähde tällä tavalla liikkeelle. Hänen mukaansa nykyisissä oloissa ei tehdä mitään tuotantokyvyn tai Suomen suhteellisen edun parantamiseksi. Kulutuskysyntää kotimaassa ei pidetä yllä, vaan leikataan ihmisten ostovoimaa. Tätä Patomäki kutsuu »reseptiksi talouden supistamiseen.»
Investointipaketissa neljä osaa
Julkiset investoinnit mielletään usein kulutukseksi, mutta ne myös elvyttävät ja rakentavat tulevaisuuden tuotantokykyä. Investointien kerroinvaikutus on korkea, joten ohjelma maksaa itsensä takaisin. Samalla rakennetaan tulevaisuutta pitkällä aikavälillä.
Ensimmäinen Patomäen investointipaketin osa on perinteistä elvytystä, jossa rakennetaan esimerkiksi asuntoja, kouluja sekä tie-, raide- ja tietoliikenneverkkoja.
Toisessa osassa satsataan koulutukseen ja tutkimukseen. Näihin tarvittaisiin Patomäen mukaan ainakin satoja miljoonia euroja lisää.
»Tämä on pidemmän aikavälin kapasiteetin lisäämistä. Sisäsyntyisten taloudellisen kasvun teorioiden mukaan inhimillinen taitotieto on keskeisin kasvunselittäjä», Patomäki sanoo.
Pelkkä rahansyytäminen ei riitä, vaan pitää kasvattaa myös sosiaalista pääomaa. Kouluissa tarvitaan demokraattista kasvatusta ja yliopistoissa autonomiaa ja demokratiaa.
Kolmas osa on vanhojen teollisuudenalojen uudistaminen. Esimerkiksi laivoja valmistavaa teollisuutta tarvitaan vielä pitkänkin ajan päästä, mutta ei välttämättä samaan tarkoitukseen kuin ennen.
Neljäs osa on uusien teknologiaryppäiden kehittäminen, joita olisivat lämpöpumput, aurinkoenergian eri muodot ja tuulivoima. Hajautettu energiatuotanto vähentäisi talouden haavoittuvuutta.
Patomäen mukaan on käsiteltävä erilaisia aikahorisontteja samanaikaisesti – kaikki ei tapahdu vielä, mutta ehkä tulevaisuudessa.
Jos halutaan jälleenrakentaa hyvinvointivaltiota ja demokratisoida yhteiskuntaa, siihen pitää olla materiaaliset ja taloudelliset edellytykset. Siksi on uudistettava teollista kapasiteettia.
Mistä rahat elvytykseen?
»Nykyoloissa rahat on lainattava kansainvälisiltä luottomarkkinoilta, koska ei ole omaa keskuspankkia, ja Euroopan keskuspankki tällä hetkellä tuskin lähtee rahoittamaan», Patomäki sanoo.
»Investointien pitää olla hirveän hyvin suunniteltuja. Ne pitää myydä komission edustajille ja luottoluokittajille. Jos he eivät osta, lasketaan kustannukset siitä, että luottoluokitus laskee tai komissio antaa sakot. Nämä pannaan mukaan investointiohjelmien kustannuksiin.»
Koska lainoista on maksettava vain erääntyvät, on koron muutoksen kustannus pieni. Komission antama sakko on noin sata miljoonaa, Patomäen mukaan »pieni viiru» kokonaisuudesta. Hän kutsuu tätä »kansalaistottelemattomuudeksi globaalissa politiikassa».
Patomäki näkee tulevat vaalit hegemoniakamppailuna. Tällä kertaa kyse ei ole enää siitä, että oikeisto hoitaa talouden kuntoon, ja vasemmisto vastaa siitä, että huonotuloisia ja muita vähäosaisia huomioidaan paremmin yhteistä hyvää jaettaessa.
Hänen mukaansa vasemmisto tarvitsee omaa talouspolitiikkaa. Valtion tulee ohjata taloutta uudella tavalla.
Näissä vaaleissa Vasemmistoliitto voi saada Patomäen mukaan reilun kymmenen prosentin kannatuksen.