Viides valta kannattaa katsoa, vaikka ei tietäisikään mitään Wikileaksista. Kärryiltä saattaa välillä silti pudota, varoittaa Julle Tuuliainen.
Viides valta (The Fifth Estate) on tositapahtumiin pohjautuva elokuva Wikileaksin noususta ja tuhosta. Nyt Ecuadorin Lontoon lähetystöön jumittunut Julian Assange (Benedict Cumerbatch) haluaa paljastaa maailman kansoille vallankäyttäjien rikoksia ja korruptiota ja löytää itselleen saksalaisen kumppanin Daniel Domscheit-Bergin (Daniel Brühl).
Toiminta saa suurempaa kansainvälistä huomiota siinä vaiheessa, kun kaverit paljastavat amerikkalaisjoukkojen tekemän toimittajien ja sivullisten murhan Bagdadissa. Murhan on Wikileaksille alun perin vuotanut sittemmin elämänsä menettänyt Bradley Manning.
Toiminta muuttuu enemmän tai vähemmän vainoharhaiseksi, kun eri maiden tiedustelupalvelut alkavat varjostaa heppuja. Manning joutuu maanpäälliseen helvettiin ja Wikileaksin kenialaisavustajat murhataan ampumalla ruuhkassa autoonsa. Wikileaks saa yhä enemmän vihollisia vuodettuaan julki ökyrikkaiden verovilppejä ja näitä vilpeissä avustaneen Sveitsin.
Ongelmaksi muodostuu pian myös kysymys siitä, mitä uhrauksia ollaan valmiita tekemään. Domscheit-Berg haluaa ehdottomasti suojella tietolähteitä, mutta ankean lapsuuden kyynistämä Assange pitää kaiken tiedon julkistamista omien liittolaisten henkiäkin tärkeämpänä. Sama kuviohan varjostaa yleensä kaikkia aatteita ja toimintoja. Asian eteneminen on niin tärkeää, ettei ole mitään väliä, jos joku tallautuu jalkoihin. Tämä aiheuttaa kaveruksille välirikon.
Bill Condonin ohjaama elokuva on kuvattu monessa maassa ja on hyvin kansainvälinen. Valitettavasti elokuva seuraa kuitenkin tyypillistä amerikkalaista kuviota, jossa saksalaiset puhuvat keskenäänkin englantia, ja vieläpä aivan amerikkalaisella aksentilla. Voisikohan tällaisissa elokuvissa käyttää alkuperäiskieltä puhuvia näyttelijöitä myös Saksasta ja Ranskasta?
Sekavuus oli tämän leffan yksi hallitseva piirre. Se, joka ei tarkkaan tunne Wikileaksin yksityiskohtaista historiaa, putoilee silloin tällöin kärryiltä. Kannattaa tämä kuitenkin nähdä, vaikkei tietäisi Wikileaksista mitään. Tämän nähtyään tietää. Ja tietää enemmän myös maailman menosta.
Julle Tuuliainen