Yhdysvaltalainen taloustieteilijä Robin Hahnel vieraili Suomessa syyskuussa osallisuustalouden visiota edistävän Parecon Finland -järjestön kutsumana. Samalla viikolla ilmestyi tuore suomennos Hahnelin kirjasta ”Kilpailusta yhteistyöhön – kohti oikeudenmukaista talousjärjestelmää”. Libero tapasi markkinatalouteen hyvin kriittisesti suhtautuvan Hahnelin Helsingissä.
teksti ja kuva Antti Kurko
Markkinatalous ja ympäristö
”Nykyisin ihmiset haluavat vaikuttaa paljon omilla henkilökohtaisilla valinnoilla, joita ovat esimerkiksi kasvissyönti ja kulutusvalinnat. Vaikka ne sinällään muuttavat maailmaa pienen asteen parempaan suuntaan, ei niillä kuitenkaan muuteta isoja rakenteita. Niin kauan kuin yrityksellä on mahdollisuus tehdä voittoa saastuttamalla ja tuhoamalla ympäristöä, tulevat ne sitä tekemään. Sen sijaan, että pyrkisimme omilla kulutusvalinnoilla ohjaamaan yrityksiä toimimaan ympäristöystävällisemmin, meidän tulisi asettaa selkeitä rajoituksia sille, miten yritysten annetaan toimia. En usko, että markkinataloudesta on ympäristön pelastajaksi.”
Markkinatalous ja talouskriisi
”Usein kuultu väite siitä, että mahdollisimman vapaat markkinat jakavat automaattisesti varallisuuden mahdollisimman tasaisesti, on valetta. On käsittämätöntä, että Keynesin opit on täysin unohdettu ja nyt toistetaan samoja virheitä taloudenhoidossa kuin ennen toista maailmansotaa. Jos huonoina aikoina valtio käynnistää mittavat säästöohjelmat, luo se vain lisää työttömyyttä ja konkursseja. Sen sijaan valtioiden tulisi ryhtyä investoimaan ja käynnistämään suuria rakennushankkeita, jolloin saadaan töitä ja talous sitä kautta elpymään.
On ollut mielenkiintoista seurata, miten on käynyt eri maiden hallituksille, jotka ovat alkaneet toteuttaa leikkauspolitiikkaa. Oikeastaan sillä ei ole ollut väliä onko hallitus ollut vasemmistolainen vai oikeistolainen, ne ovat kaatuneet yhtä lailla. Kun Espanjan sosialistihallitus ryhtyi toteuttamaan leikkauspolitiikkaa, se äänestettiin ulos. Kun Ranskan oikeistohallitus ryhtyi toteuttamaan leikkauspolitiikkaa, se äänestettiin ulos. Kyse on itseasiassa sosiaalidemokratian kriisistä, joka tarkoittaa sitä, että vasemmisto on tyytynyt vain myötäilemään oikeistoa talouden hoidon suhteen.”
Markkinatalous ja demokratia
”Markkinataloudessa poliittinen valta keskittyy helposti rikkaille, koska he pystyvät rahoittamaan poliitikkoja, jotka ajavat heidän etujaan. On aivan selvää, että se, jolla on rahaa, ei anna sitä mielellään sellaiselle henkilölle, joka haluaa viedä hänen rahansa ja jakaa ne köyhille. Ulkoisvaikutus on myös yksi markkinatalouden rakenteellinen ongelma. Se tarkoittaa sitä, että kaksi tahoa, jotka käyvät kauppaa keskenään, vaikuttavat kaupallaan johonkin kolmanteen osapuoleen. Usein kolmannella osapuolella ei ole kuitenkaan mahdollisuutta vaikuttaa kaupan sisältöön ja se on demokratian kannalta ongelmallista. Hyvin tyypillisiä esimerkkejä tällaisista kaupoista on hallitusten ja suuryritysten väliset maakaupat, joissa yleensä alueen asukkaat joutuvat siirtymään uuden tehtaan tai kaivoksen tieltä.”
Markkinatalouden tulevaisuus
”On tärkeää puhua siitä, mitä vasemmisto haluaa, sillä pelkkä vastustaminen ei riitä. Suhtaudun optimistisesti mahdollisuuteen muuttaa asioita äänestämällä, sillä esimerkiksi Syrizan vaalivoitto Kreikassa jäi vain muutamasta prosentista kiinni. Se, että pystymme muuttamaan talousjärjestelmää, vaatii kuitenkin hyvin paljon työtä. En usko Marxin tapaan siihen, että kapitalismin kohtalo on tuhoutua, vaikka se olisikin lohdullinen ja jopa uskonnollinen ajatus. Kapitalismi on pystynyt selviytymään todella monesta kriisistä ja se kyllä korjaa itseään. Tämän vuoksi, jos haluamme muuttaa järjestelmän, on meidän tehtävä tosissaan työtä sen eteen.”