Maakuntavaalien aikataulu näyttää epävarmalta, mutta nuoria koulutetaan niihin ehdolle. Kunnista tuttuja vaikuttamiskeinoja on tulossa maakuntiin myös alaikäisille.
teksti ja kuvat Niko Peltokangas
Nuorten vaikuttamisesta tulevissa maakuntahallinnoissa keskusteltiin huhtikuussa Allianssiristeilyllä, jonka järjesti nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssi. Keskusteluun osallistunut oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson esitteli nuorille kaavailtuja vaikuttamismahdollisuuksia.
Maakuntiin on tulossa nykyisten kuntien tapaan lakisääteiset nuorisovaltuustot sekä muun muassa vammaisneuvostot ja kielivähemmistöjen vaikuttamistoimielimet. Kaikilla maakunnan asukkailla – nuorillakin – sekä siinä toimivilla yhteisöillä ja säätiöillä on myös aloiteoikeus.
Yli 15-vuotiaat nuoret ovat oikeutettuja osallistumaan aloitteeseen, jossa vaaditaan maakunnallista neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Päästäkseen maakuntavaltuuston käsittelyyn aloitteelle vaadittaisiin vähintään kolmen prosentin kannatus maakunnan yli 15-vuotiailta asukkailta. Nuorisovaltuustojen liitto on pitänyt prosenttivaatimusta liian korkeana.
Maakuntavaalien äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta lukuunottamatta nuorilla on maakunnissa samat vaikuttamismahdollisuudet kuin muillakin. Wilhelmssonin esittelemässä kuvassa mainitaan niin järjestötoiminta ja asukasraadit kuin verkkokuulemiset ja asiakaspalautteet. Osallistuva budjetointi eli mahdollisuus osallistua päättämään joidenkin määrärahojen käytöstä on myös keinovalikoimissa, jos maakunnat niin haluavat.
Nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Kim Uosukainen korosti keskustelussa esteettömän osallistumisen kattavuutta. Ei riitä, että kokoustilaan pääsee esteettömästi, vaan aidot osallistumismahdollisuudet vaativat myös selkokielisyyttä ja henkisten esteiden huomioimista. Eri kulttuureista tulevien nuorten kodeissa politiikkaan voidaan suhtautua hyvin eri tavoilla ja se pitää ottaa huomioon, kun nuoria osallistetaan vaikuttamiseen.
Uosukainen varoitti myös nostamasta nuoria väärällä tavalla huomion keskipisteeksi kokouksissa ja tilaisuuksissa. Osallistumisen kynnys voi nousta, jos ”nuorisonäkökulmaa” tentataan suurieleisesti kaikissa tilanteissa. Hän painotti, ettei nuorten vaikuttamiseen ole yhtä ylhäältä saneltua mallia, vaan sen pitää perustua maakunnan ja kunnan nuorten omiin toiveisiin.
Työttömiä ja nuoria kannustetaan ehdokkaiksi
Maakuntavaalit on määrä pitää sunnuntaina 28. lokakuuta, mutta vaalilakeja ei ole vielä säädetty. Euroopan neuvoston suositusten mukaan lakien pitäisi olla tiedossa jo vuosi ennen vaaleja. Jos vaalit järjestetään lokakuussa, se vaikeuttaa erityisesti eduskunnan ulkopuolisten puolueiden vaalityötä, sillä lainsäädännön puuttuessa ne eivät ole voineet vielä aloittaa lupavapaata rahankeräystä, joka on normaalisti mahdollista puoli vuotta ennen vaaleja.
Vasemmistonuoret valmistautuu maakuntavaaleihin kouluttamalla ehdokkuudesta ja vaalityöstä kiinnostuneita jäseniään. Toukokuun lopulla Porin seudulla järjestettävällä Sinun täytyy tietää kaikki maakuntavaaleista –viikonloppukurssilla perehdytään niin maakuntauudistukseen kuin vaalikampanjointiin. Ohjelmassa on muun muassa julkisen alan työntekijöiden asemaa ja nuorten maakuntavaikuttamista käsitteleviä osioita sekä kirjoittamis- ja esiintymiskoulutusta.
Nuorten lisäksi myös työttömiä patistellaan ehdolle maakuntavaaleihin. Maakuntamalli siirtää työllisyyspalvelujen järjestämisen maakuntien vastuulle ja samalla hallitus mahdollistaa niiden yksityistämisen. Työttömien Keskusjärjestö pelkää, että pitkäaikaistyöttömiä palvellaan uudistuksen jälkeen vain tuotto-odotusten mukaan ja osa työttömistä syrjäytetään työllisyyspalveluista. Järjestön puheenjohtaja onkin kiertänyt työttömien yhdistyksissä ja kannustanut heitä ehdokkaiksi.
Libero on journalistisesti itsenäinen Vasemmistonuorten jäsenetulehti. Lue lisää Liberon linjasta.
