Liberon 3/2012 pääkirjoitus
”Pojat on poikia. Tytöt on hiljaa ja virkkaa sillä aikaa, kun pojat juoksee kilpaa. Pojat tykkää voittaa ja tytöt meikata. Tytöt on kilttejä ja pojat on reippaita. Näin se menee, irtiottoja on turha koittaa. Sä et oo kukaan paitsi tyttö tai poika.”
Ilkka Kalevi Tillasen sarkastinen räpäytys lienee kuunneltu myös Tiimarin mainososastolla, joka julkaisi muutama viikko sitten netissä mainoksen teemajuhlista. Tytöille oli barbeja ja prinsessoja, pojille merirosvoja ja autoja.
Kauppa sai palautetta sukupuolijaottelusta ja muutti mainostaan. Tämä sai kuitenkin jaottelun kannattajat ärsyyntymään. ”Eikö maailmassa ole oikeita ongelmia” ja ”mikä vasemmistofeministejä oikein vaivaa” kyseltiin julkisuudessa. Suora palaute keskustelun aloittaneille oli paljon rumempaa.
Sukupuolirooleista vaahtoaminen ei ole oikeiden ongelmien sivuuttamista, sillä miehiä ja naisia määrittävät ahtaat roolit vaikuttavat usein niiden taustalla. Voi esimerkiksi miettiä, mikä yhteys miesten alemmalla eliniällä ja sillä, että pojat roolitetaan seikkailullisiksi, vahvoiksi ja rohkeiksi. Millaisiin elintapoihin, työpaikkoihin ja harrastuksiin nuo ”luonnolliset piirteet” heidät ohjaavat samalla, kun tyttöjä suunnataan hoivaan, estetiikkaan ja herkkyyteen liittyviin asioihin?
Surullisinta on, ettei mainoksia ja mediaa kuluttava kansa huomaa sukupuoliroolien epätervettä vaikutusta edes rautalangasta väännettynä.
Pari päivää ennen ”tiimarigatea” nähtiin Kauppalehdessä uutiset Alkon ja Veikkauksen uusista toimitusjohtajista. Alkon keulakuvaksi valittiin otsikon mukaan nainen – nimeä ei mainittu edes jutun ingressissä. Veikkauksen uuden toimitusjohtajan nimi on Juha Koponen. Nimi jäi mieleen, koska se mainittiin otsikossa, toisin kuin sukupuoli, jota ei kerrottu lainkaan. Luonnonvastaista tilannetta korostettiin vielä tekemällä juttu naisen kotielämästä, kun taas Koposen jutussa puhuttiin työasioista.
Tällaisia otsikoita ja juttuja syntyy niin kauan kuin sukupuolijaottelun kritisoimista pidetään nipottamisena, vaahtoamisena ja oikeiden ongelmien sivuuttamisena.
Jotkut näkevät ristiriidan sukupuolineutraaliuden ja sen välillä, että sukupuolittuneita epäkohtia nostetaan esiin. Jos sukupuolella ei ole väliä, miksi hallituksiin halutaan naiskiintiöt ja terveysalalle enemmän miesopiskelijoita?
Sukupuolella on merkitystä monissa asioissa, joissa ei pitäisi. Kiintiöt eivät olekaan lopullinen tavoite vaan väline nykyjärjestelmän puutteiden paikkaamiseksi. Keinotekoisia korjausliikkeitä tarvitaan, koska lapsesta asti syötetyt sukupuoliroolit ovat pilanneet systeemin.
***
Tämän lehden teemasivuilla puhutaan lapsista. Sukupuoliroolit ovat esillä muun muassa huoltajuuskiistoja käsittelevässä jutussa. Tuomioistuinten mielestä vanhemmuus ei jakaudu tasan isän ja äidin kesken.
Ensi numerossa perehdymme fanittamiseen.
Niko Peltokangas
