Tämä pääkirjoitus on vaietut sodat -teemaisessa Liberossa 19.4.2011.
Eliisa Alatalo
päätoimittaja
Vasemmistoliike on vahvasti myös solidaarisuusliike, joka on tukenut sorrettuja kansoja nousemaan riistäjiään ja miehittäjiään vastaan. Solidaarisuustyöhön kuuluu olennaisesti tiedon jakaminen niistä konflikteista, joita valtamedia ei jatkuvasti pidä esillä. Tässä Liberossa pureudumme muutamaan tällaiseen konfliktiin. Rahoitusta Vaietut sodat -liitteen tekemiseen saatiin Ulkoministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuesta.
Tutustuin itse Länsi-Saharan tilanteeseen. Marokko on miehittänyt laittomasti suurinta osaa Länsi-Saharasta jo vuodesta 1975. Länsi-Saharan sahrawit ovat odottaneet kymmeniä vuosia kansanäänestystä itsemääräämisoikeudesta, mutta äänestystä ei ole järjestetty vaikuttavan kansainvälisen paineen puuttuessa. Valtaosa sahraweista asuu edelleen pakolaisleireillä Algeriassa ja elää kädestä suuhun.
Kun kysyin haastateltavilta, miksi Länsi-Saharasta ei tiedetä paljoa, vastaus oli kaikilla sama: verta ei ole vuodatettu tarpeeksi.
Meidän tehtävämme on myös muistuttaa talouspoliittisista kytköksistä sotien taustalla. Rio de Janeiron kaupunkisodan taustalla on kamppailu siitä, kuka lopulta saa hallinnoida muun muassa tietoliikennettä ja sähkönjakelua. Suomi taas käy asekauppaa epädemokraattisten maiden kanssa, joissa ihmisoikeusrikkomukset ovat arkipäivää. Kauppakumppanin valinta kertoo siitä, millaisen toiminnan Suomi hiljaisesti hyväksyy.
Länsi-Saharan rikkaudet – kaikessa maataloudessa tarvittava fosfaatti sekä rannikon kalakannat – ovat Euroopan komission siunaamana kansainvälisten suuryritysten riiston kohteena. Sahrawi-pakolaisleirit saavat suhteessa vain kaksi ja puoli prosenttia tukea verrattuna siihen summaan, jonka Marokko saa Länsi-Saharassa toimivilta yrityksiltä.
Matkustan kesäkuun lopussa Palestiinaan arvioimaan Vasemmistonuorten solidaarisuus-hankkeen tuloksia. Olemme perustaneet Palestiinalaisalueille kolme nuorten toimintakeskusta ja näin tukeneet Palestiinan kansalaisyhteiskuntaa. Hanke nuorten parissa päättyy, mutta toista ollaan jo aloittamassa.
Odotan näkeväni Palestiinalaisalueilla myös toivon pilkahduksia. Aiemmin riitaisten palestiinalaisjärjestöjen Hamasin ja Fatahin tekemä yhteistyösopimus uusien vaalien järjestämisestä ja Palestiinalaisalueiden hallinnoimisesta on virittänyt toivoa, kuten myös Barack Obaman painostus Israelia kohtaan rauhanneuvottelujen aloittamisen puolesta.
Vuosi sitten Israel teki verisen iskun Gazaan matkalla olleeseen avustuslaivastoon, ja iskussa kuoli useita kansalaisjärjestöaktiiveja. Uusi avustuslaivue lähtee kohti Gazaa tänä kesänä ja mukana on myös vasemmistolaisia europarlamentaarikkoja.
Solidaarisuustyötä pitää tehdä myös täällä Suomessa. On aika painostaa pian syntyvää uutta hallitusta ottamaan vastaan Pohjois-Afrikasta pommitusten alta pakenevia ihmisiä sekä lopettamaan epäeettinen asekauppa ja vaatia maatamme tunnustamaan Länsi-Saharan valtio ensimmäisenä Euroopan maana.
