Eduskuntavaalien alla työllisyysasteen nostaminen oli monella puolueella vaaliteemana. Kokoomuksen ”työtä, työtä, työtä” -slogan ei jäänyt itseltäni huomaamatta.
Hallituspuolueilta ei ole kuulunut toistaiseksi mitään, mikä helpottaisi yrittämistä. Miksi niin moni pienyrittäjä äänestää juuri kokoomusta, vaikka se ei ole tehnyt hallituspuolueena mitään auttaakseen yrityksen perustamista tai pienyrittäjää?
Yksi keskeinen asia yrityksen perustamisessa on alkupääoma ja rahoitus. Suomen valtio avustaa yrityksen perustajia starttirahalla, joita myöntää työ- ja elinkeinotoimisto. Sen mukaan starttirahaa voi mahdollisesti saada, jos on työtön työnhakija tai on siirtymässä kokoaikaiseksi yrittäjäksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä.
TE-toimisto ei kuitenkaan tarjoa rahaa pelkästään näillä kriteereillä, vaan se harkitsee, onko hakijalla riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan. Hakijan tulee näyttää mahdollisuudet kannattavaan liiketoimintaan. Jos TE-toimisto katsoo, että hakija ei tarvitse starttirahaa, niin silloin sitä ei saa. Lisäksi starttirahaa ei myönnetä, jos yritystoiminta on aloitettu ennen starttirahan hakemista.
Tällä hetkellä TE-toimiston harkinnan mukaan starttirahaa voidaan myöntää 530–860 euroa kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Starttirahaa myönnetään yleensä kahdessa osassa, joista ensimmäinen osa on 1–6 kuukautta. Esimerkiksi yhden kuukauden starttiraha on lopulta yrittämisen perustamisen kannalta täysin epäolennainen tuki. Keston tulisi olla vähintään kuusi kuukautta.
Myös 860 euron maksimimäärä on todella vähän. Kaupungeissa liiketilan vuokraaminen maksaa lähes poikkeuksetta yli 1000 euroa kuukaudessa. Liiketilaa vaativan yrityksen perustaminen keskeisille ostospaikoille on siis lähes mahdotonta ilman lainaa.
Valtion tehtävä ei ole kuitenkaan tuottaa kannattamattomia yrityksiä yksityiselle sektorille, eikä valtion tule ottaa riskiä yrittäjän puolesta. TE-toimistolla on kuitenkin huomattavan iso valta päättää siitä, mitä kaupunki tai kunta tarvitsee.
Itse en usko, että TE-toimiston työntekijällä voi olla riittävää tietämystä siitä, minkälainen uusi idea lähtee lentoon ja mikä ei. Siksi toivon, että seuraavan hallituskauden aikana starttirahoitusta muutettaisiin.
Ensinnäkin starttirahan määrää tulee nostaa. Toiseksi, yrittämisen perustaminen ei saa olla esteenä ansiosidonnaiseen päivärahaan, jonka työttömäksi joutunut ihminen on ansainnut. Ansiosidonnaisella elävä työtön voi saada kuukaudessa kolmekin tuhatta euroa, jonka vaihtaminen epämääräiseen alle tuhannen euron apurahaan tuskin houkuttelee työllistämään itseään.
Myös työttömyyspäivärahat pitäisi saada nostettua starttirahana halutessaan, mikä puolestaan vaatisi käytännössä perustulon läpimenoa eduskunnassa.
Lisäksi starttirahan saamista tulee helpottaa merkittävästi. Tulisi myös pohtia sitä, olisiko jokin muu taho parempi päättämään starttirahoista kuin TE-toimisto.
Jotta me saisimme ”työtä, työtä, työtä”, valtion tulee osallistua myös yrittäjien työllistämiseen. Voimme luottaa siihen, että ihmiset yrittävät, jos heille annetaan siihen mahdollisuus ilman velkavankeutta. Tällä nostetaan Suomen työllisyyttä ja ostovoimaa sekä saadaan verovaroja.
Kari Routavaara