Teksti: Tuuli Kokkonen
Kuvitus: Mitja Lehtevä
Ydinvoima jakaa edelleen mielipiteitä. Yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta on ollut polarisoitunutta. Ideaalisesti haluamme maailman energiankulutuksen vähenevän, mutta se kasvaa edelleen vuosi vuodelta.
Ekososialistinen ja luonnon kanssa sopusoinnussa toimiva yhteiskunta on teoriassa toteutettavissa, mutta käytännössä vaatii siirtymäajan nykyisestä ilmastokatastrofin partaalla horjuvasta kapitalistisesta kulutusyhteiskunnasta. Ja me pidämme teknologiasta ja kehityksestä. Suomessa 1,5 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta menee pilvipalvelukeskuksille, joiden rakentamiselle Suomi on otollinen kohde. Harva ihminen haluaa tinkiä vaikkapa näyttöajastaan nykyisen järjestelmän luomissa olosuhteissa.
Vuonna 2017 Suomessa 37 prosenttia energiasta tuotettiin uusiutuvilla lähteillä. Kuitenkin 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta tuotetaan puupolttoaineilla, joista myös vapautuu hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Puupolttoaineiden todellisten päästöjen laskemiseksi pitäisi ottaa huomioon, että puut elävät satoja vuosia ja metsien hiilinielujen uusiutuminen on hidasta. Puupolttoaineet eivät ole saasteeton vaihtoehto. Uusiutuvat energianlähteet tarvitsevat säätövoimaa tasaamaan energiantuotantoa, ja osa tästä säätövoimasta tuotetaan fossiilisesti.
Tulevaisuudessa sähköntarve lisääntyy. Mikäli haluamme siirtyä käyttämään sähköautoja, polttoaine täytyy korvata sähköllä. Kuinka omavaraisia haluamme olla energiantuotannossamme? Vuoden 2019 alussa tuontisähkön osuus oli 25,8 prosenttia. Ydinvoiman hyötyihin kuuluu, että energiantuotanto on tasaista ja varmaa. Sen tuotantovolyymi on myös suuri yksikköä kohden. Suomessa on toiminnassa neljä ydinreaktoria, jotka on kaikki käynnistetty vuosina 1977–1982. Ne täyttivät vuonna 2019 35 prosenttia Suomen energiantuotannosta. Olkiluodon valmistuttua ydinvoiman osuuden odotetaan nousevan noin 40 prosenttiin.
Suomessa auringonsäteilyn kokonaismäärä vuodessa on yhtä suuri kuin Pohjois-Saksassa, mutta koska täällä on puolet vuodesta pimeää ja energian varastointi on vielä haastavaa, Suomi on hankala aurinkosähkön kannalta. Suomessa tuulienergia on uusiutuvista suurimmassa roolissa energiaskenaarioissa. Tulevaisuudessa voisimme kansainvälisellä yhteistyöllä rakentaa massiivisia aurinko- ja tuulivoimaloita ja joustavamman yhteisen energiainfrastruktuurin. Asuinrakennukset voisivat olla pieniä energiantuotantolaitoksia ja jopa tuottaa enemmän energiaa kuin ne kuluttavat. Tähän on kuitenkin vielä matkaa.
Hiilidioksidipäästöjä on leikattava nopeasti, ja tarvitsemme siihen kaikki käytettävissä olevat keinot. Maailman energiasta 85 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla (2018), ja vaikka useissa länsimaissa fossiilisten kulutushuippu on jo saavutettu, niin kehittyvissä talouksissa niiden kysyntä kasvaa edelleen. Uusiutuvaan energiaan liittyy omat haasteensa, ja täysin uusiutuvaan järjestelmään siirtyminen vaatii massiivisia investointeja ja muutoksia koko energiainfrastruktuuriin. Energiaa tulee kyetä varastoimaan nykyistä tehokkaammin, jotta voimme siirtyä laajamittaisemmin uusiutuvaan energiaan. Ydinvoiman hyödyntäminen siirtymäajan ratkaisuna on mahdollisesti välttämätön paha, mikäli haluamme päästä eroon fossiilisista polttoaineista ja hengitysilmamme saastuttamisesta.
Fossiilisten polttoaineiden ilmansaasteet kaupungeissa tappavat WHO:n mukaan kolme miljoonaa ihmistä vuodessa maailmassa (2012). Öljyvuotoja tapahtuu joka vuosi. Ydinvoima on siinä mielessä kaikkein turvallisin energiantuotantomuoto, että se on aiheuttanut vähiten ihmiskuolemia suhteessa tuotettuun energiamäärään. Aurinkopaneelien asentaminen katoille aiheuttaa enemmän kuolonuhreja kuin ydinenergiantuotanto. Ydinonnettomuudet ovat kuitenkin potentiaalisesti hyvin tuhoisia, joten ala on tarkkaan säädelty. Kun turvallisuudesta ja ympäristönsuojelusta pidetään kiinni, ydinvoima on vähäpäästöisempää ja turvallisempaa kuin fossiiliset energianlähteet. Siis kun on asianmukainen valvonta ja lainsäädäntö. Useat valtiot hävittivät ydinjätettä heittämällä sitä mereen ennen vuonna 1993 solmittuja kansainvälisiä sopimuksia, jotka kielsivät toiminnan.
Fukushiman ydinonnettomuus vuonna 2011 oli vakavin ydinonnettomuus sitten Tšernobylin. Fukushima Daiichi -voimalan varageneraattorit sijaitsivat korkeimmillaan vain 13 metriä merenpinnan yläpuolella, vaikka alueella esiintyy maanjäristyksiä ja tsunameja. Maanjäristystä seuranneen tsunamin vahingoitettua varageneraattoreita ja katkaistua voimalinjoja reaktorin jäähdytysjärjestelmä lakkasi toimimasta. Tietokonemallinnuksissa todettiin voimalan tsunamiuhka aliarvioiduksi jo vuonna 2008, mutta parannuksia turvallisuuteen ei tehty. Japanissa ja monilla muilla maanjäristysalttiilla alueilla ydinvoimalat on suunniteltu sulkeutumaan automaattisesti maanjäristyksien aikana.
Vuonna 2007 Kashiwazakin–Kariwan ydinvoimalan lähellä sattui järistys, jonka magnitudi oli 6,8 ja episentri vain 16 kilometrin päässä voimalasta. Reaktorit sulkeutuivat suunnitellusti ja ydinpolttoaine säilyi vahingoittumattomana.
Ydinvoiman rakentamiselle Suomen sijainti on hyvä. Suomi on seismisesti vakaa, ja täällä on korkeaa teknologiaosaamista. Olkiluoto 3:n surullinen taival ei vain vakuuta ketään ydinvoiman hyödyistä. Mikä Olkiluodossa tarkalleen ottaen meni vikaan? Ensinnäkään Olkiluodon suunnitelmat eivät olleet valmiita, kun sille myönnettiin rakennuslupa. Ranskalainen toimittaja Areva ei projektin alullepanijan Teollisuuden Voiman mukaan ollut toimittanut voimalan piirustuksia ajallaan eikä ilmoittanut enää virallista aikatauluaan. Olkiluoto 3 oli ensimmäinen ydinvoimala, jossa Areva toimi rakennuttajana, ja toinen maailmassa voimalatyyppiään.
Tällä hetkellä ydinvoimalat tuottavat pelkästään sähköä, mutta ydinvoimalla voidaan kenties tulevaisuudessa tuottaa myös lämpöä. Nykyiset suuret voimalat ovat hitaita ja kalliita rakentaa, mutta meillä voi lähitulevaisuudessa olla vaihtoehtona pieniä sarjatuotantoon soveltuvia ydinreaktoreita. Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa tehdään tutkimusta pienydinreaktoreista (SMR = small modular reactor), joita on maailmalla tällä hetkellä muutama koekäytössä. Pienydinreaktorien on tarkoitus olla suuria voimaloita turvallisempia sekä kustannustehokkaampia. Helsinki lämpeää tätä nykyä kivihiilellä, mutta ehkä se voisi tulevaisuudessa lämmetä pienydinreaktorilla.
Toriumin käyttöä vaihtoehtona uraanille ja plutoniumille reaktoreissa tutkitaan. Sen lopputuotteet ovat vähemmän radioaktiivisia ja niiden puoliintumisaika on lyhyempi. Ranskaan on rakenteilla jopa Olkiluoto 3:a hintavampi kokeellinen fuusioreaktori ITER, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2025 ja tuottaa plasmaa ensimmäistä kertaa. Fuusiovoimasta odotetaan vastausta ihmiskunnan energiakysymyksiin, mutta sen kaupallinen hyödyntäminen on vielä vuosikymmenien päässä.
Kertaalleen käytetyn ydinpolttoaineen uudelleen käyttäminen ei ole ollut kustannustehokasta, joten ydinjätettä on varastoitu ja sille on suunniteltu loppusijoituspaikkoja. Teollisuuden Voima ja Fortum loppusijoittavat käytettyä ydinpolttoainetta Olkiluodon peruskallioon kuparikapseleissa. Lähitulevaisuudessa uudet neljännen sukupolven reaktorit voisivat hyödyntää uudelleen käytettyä polttoainetta. Ydinjätteen kierrättäminen reaktoreissa olisi uutta polttoainetta energiatehokkaampaa ja lopputuote huomattavasti vähemmän radioaktiivista.
Ydinvoima voi olla osa siirtymäajan ratkaisuja, mutta ilmastokriisin ydinongelma on talousjärjestelmä. Luonnonvoimia on hankalaa verottaa, ja niiden verottaminen on epäeettistä ja tukahduttaa inhimillistä kehitystä. Valtion on säilytettävä kilpailukykynsä järjestelmässä, joka jauhaa tyhjää tuottaen mahdollisimman halvalla turhaa, hajoamaan suunniteltua kulutusroinaa. Ympäristönsuojelua ja työpaikkoja ei pitäisi joutua asettamaan vastakkain. Talouden on toimittava elinympäristömme ehdoilla; talousjärjestelmä on muokattavissa oleva sosiaalinen konstruktio, mutta ilmakehä ja metsä ovat todellisia.
