Opetusmateriaalit sähköistyvät toisen asteen koulutuksessa. Tämä kuitenkin tulee usein opiskelijoille kalliimmaksi, koska digimateriaaleja ei voi vielä myydä käytettynä eteenpäin.
teksti Iiris Penttilä
Libero kertoi helmikuun lopulla toisen asteen koulutuksen kustannuksien aiheuttamista harmeista opiskelijoille. Lukion ja ammattiopistojen opetuksesta ei peritä maksua, mutta tarvikkeista syntyy kustannuksia.
Kansalaisaloite maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta keräsi yli 53 000 kannatusilmoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen mukaan koulutus ei saisi asettaa nuoria eriarvoiseen asemaan, ja erityisesti vähävaraisille perheille usean tuhannen euron kirja- tai tarvikemaksut aiheuttavat suurta painetta.
Suomessa nuorista jopa 15 prosentilla 25-vuotiaista ei ole toisen asteen koulutusta, ja keskeyttäneistä neljäsosa kertoo sen johtuneen maksuista. Jos asia korjattaisiin, se vaikuttaisi siis suoraan nuorten koulutuspolkuun ja työllistymiseen. 15 prosenttia tai neljäsosa keskeyttäneistä voi kuulostaa pieneltä, mutta kyse on tuhansista nuorista, joiden elämässä tilanteella on suuri merkitys.
Lukiolaisten liitossa asia huomattu
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Alvar Euro on huomannnut oppimateriaalien kustannusongelman.
”EU-lainsäädäntö tekee hinnasta korkeamman. Arvonlisäverokanta on matalampi painetussa kuin sähköisessä materiaalissa. Lisenssit ovat todella pitkiä, pitäisi saada myös lyhyempiä lisenssejä.”
Euron mukaan aihe nousee toistuvasti esiin, ja sitä on syytä nostaa vieläkin. Painetta kuuluu osoittaa hänen mukaansa kustantajien suuntaan.
Kysymyksestä muutaman suuren kustantamon dominoimista lukion kirjamarkkinoista Euro on samaa mieltä. Hän kuitenkin nostaa myös esiin opettajien roolin, joka on hyvin merkityksellinen. Euro on kiinnostunut siitä ajatuksesta, että myös digimateriaaleja voisi jollakin tapaa kierrättää.
”Opiskelijan pitäisi myös pystyä määrittelemään lisenssin aikaa.”
On ilmennyt tapauksia, joissa opiskelija on joutunut ostamaan samaan materiaaliin lisenssin kaksi kertaa olosuhteiden johdosta. Yleisesti Euro toivoo, että digimateriaaleja viedään parempaan suuntaan.
”Haluan myös korostaa, että kurssi ei ole sama asia kuin kirja. Ei pitäisi olla niin kirjaorjallisia.”
23. kansalaisaloite eduskunnassa
Opiskelun maksuttomuutta ajavan aloitteen takana oli useita järjestöjä kuten Pelastakaa Lapset ry, Lukiolaisten liitto sekä ammatillisten opiskelijoiden SAKKI. Järjestöt laittoivat kansalaisaloitteen liikkeelle yhdessä, mikä onkin usein tehokas tapa.
Kansalaisaloitteita tulee eduskuntaan jo niin paljon, että niille on ehdotettu omaa valiokuntaa sekä keskusteltu vaaditun allekirjoitusmäärän nostamisesta. Ensimmäinen hyväksytty kansalaisaloite oli eduskuntakäsittelyssä vuonna 2013. Aloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta oli 23. aloite, joka keräsi vaaditun määrän allekirjoituksia. Kaksi aloitetta on onnistunut muuttamaan lainsäädäntöä.
