Porissa keskusteltiin TTIP:stä ja muista vapaakauppasopimuksista. Investointisuojan lisäksi demokratiaa haastaa sääntelyn yhtenäistäminen.
teksti ja kuva Niko Peltokangas
– Kaikilla on joku syy, miksi vapaakauppa kiinnostaa, koska se liittyy niin moneen asiaan, sanoo Roope Kanninen, Maan Ystävien vapaakauppasopimusvastaava.
Kanninen luennoi vapaakaupasta Satakunnan Vasemmistonuorten järjestämässä keskustelutilaisuudessa Porissa tiistaina. Samaan aikaan kaupungissa järjestetään SuomiAreena, joten paikalla on myös kauempaa tulleita kuulijoita.
Ajankohtaisimmat vapaakauppasopimukset ovat Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen TTIP-sopimus sekä EU:n ja Kanadan neuvottelema CETA-sopimus. TTIP-neuvottelut on tarkoitus käydä ennen marraskuussa pidettäviä Yhdysvaltojen presidentivaaleja. CETA-sopimus astuu voimaan 1.1.2017 mutta sen hyväksyminen jäsenvaltioissa kestänee pidempään.
Sopimusten suurimmat ongelmat liittyvät Kannisen mielestä niiden salaiseen valmisteluun, sopimuksiin sisältyvään investointisuojaan sekä sääntelyn yhdenmukaistamiseen. Salainen valmistelu johtaa helposti hylkäämiseen, kun sopimuksista päätetään osapuolten kansallisissa parlamenteissa, asiantuntija toteaa.
Investointisuoja ei ole ainoa ongelma
Investointisuoja antaa yhtiölle oikeuden haastaa valtion välimiestuomioistuimeen, jos valtio tekee lakeja tai muita päätöksiä, jotka yhtiön mielestä aiheuttavat sille tappioita. Tuomioistuin ei voi kumota päätöstä vaan määrätä valtion maksamaan korvauksia tappioista ja menetetyistä voitoista. Korvausriski voi tietysti myös vaikuttaa valtioiden lainsäädäntöön.
EU-valtiot ovat maksaneet yhteensä noin 3,5 miljardia sovittelu- ja korvausmaksuja välimiestuomioistuimeen viedyistä tapauksista. Kanteita aiheuttaa helposti esimerkiksi valtionyhtiöiden yksityistämisen perumiset aiheuttaa kanteita. 60 prosenttia EU:ssa tehdyistä kanteista liittyy ympäristösääntelyyn.
Suurin osa sopimuksen saamasta kritiikistä on kohdistunut investointisuojan demokratiaa uhkaaviin piirteisiin. Haluaisiko Kanninen TTIP-sopimuksen, jos siinä ei olisi investointisuojaa?
– En haluaisi. Sopimuksessa on vahvasti sääntelyn yhtenäistäminen. Sen myötä olisi vaikeampaa esimerkiksi tehdä poliittisia päätöksiä geenimuunnellun ruoan sallimisesta tai hankinnoissa ei voisi suosia kotimaista tuotantoa, Kanninen vastaa Vasemmistonuorten puheenjohtajan Anni Ahlakorven kysymykseen.
Lähes kaikki taloudellinen hyöty, jota vapaakauppasopimuksesta luvataan, tulisi sääntelyn yhtenäistämisestä. Kanninen ihmettelee, mitä voi yhtenäistää muuttamatta esimerkiksi eurooppalaista ruokaturvaa ja eläinsuojelua.
– Yhtenäistämistavoitteet ovat suuremmat kuin aiemmissa sopimuksissa, ja perinteinen tullien poistaminen on minimaalisessa roolissa.
Välimieshaaste on bisnestä
Sääntelyn yhtenäistäminen haastaa EU:ssa sovellettavan varovaisuusperiaatteen, jonka mukaan jotain voidaan kieltää tai rajoittaa, jos se edes mahdollisesti aiheuttaa vaaraa. USA:ssa varovaisuusperiaate puolestaan nähdään kaupan esteenä.
Vasemmistonuorten Ahlakorpi kertoo keskustelleensa investointisuojasta yhdysvaltalaisdiplomaatin kanssa ja tämän ihmetelleen, miksi Euroopassa vastustetaan pienempien yritysten mahdollisuutta hakea oikeutta välimiestuomioistuimista. Keskimääräiset välimiesmenettelyn kulut ovat Kannisen mukaan kuitenkin kahdeksan miljoonaa dollaria, joten aivan kenen tahansa saavutettavissa se ei ole.
– Tästä on syntynyt uudenlainen bisneksen muoto. Pankit ottavat yhteyttä yhtiöihin ja tarjoutuvat maksamaan niiden oikeudenkäyntikulut, jos saavat siivun korvauksista. Näin haasteen nostamisesta tulee bisnestä eikä haaste ole vain poikkeustapaus jonkin epäkohdan korjaamiseksi.