Saamelaiset eivät kannata rautatien rakentamista Suomesta Jäämerelle. Ympäristöjärjestöjä huolettaa arktisten luonnonvarojen kuluttaminen.
teksti Niko Peltokangas
Entiset pääministerit vaativat mielipidekirjoituksessaan (HS 25.2.), että Suomi hakee aktiivisesti roolia ”globaalina pohjoisena napana”, jonka kautta luonnonvarat ja muu tavara kulkisivat Jäämereltä Eurooppaan. Esko Aho (kesk) ja Paavo Lipponen (sd) pitävät arktisen jään sulamista Koillisväylältä tilaisuutena, jonka myötä luonnonvarojen kuluttaminen ja kansainvälinen turismi lisääntyvät.
Yksi Ahon ja Lipposen kehumista hankkeista on Jäämeren rata eli junarata Suomesta mantereen pohjoiselle rajalle. Radan reitiksi on kaavailtu viittä vaihtoehtoa, joista kaksi veisi Kolarista Ruotsin tai Norjan kautta Norjan rannikolle ja kolme muuta Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen tai Murmanskiin Venäjälle.
Maaliskuussa liikenneministeriön julkaisemassa selvityksessä reitiksi suositellaan Rovaniemi–Kirkkoniemi-väliä.
Ei hyvää vaihtoehtoa alkuperäiskansalle
Reitistä riippumatta rata kulkisi saamelaisalueen läpi, huomauttaa Suomen Saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja Petra Laiti. Saamelaisten kannalta Jäämeren rata ei ole reittikysymys vaan kyllä vai ei -kysymys.
”Vastaus on harvinaisen yksimielinen, ei rataa.”
Radan vaikutus poronhoitoon on koko alueella samanlainen. Laiti kertoo poronhoitajakavereidensa pelkäävän elinkeinonsa ja saamelaiskulttuurin puolesta. Kaikki eivät pysty aiheesta edes puhumaan, vaan hankkeen pelätään muuttuvan sitä todemmaksi, mitä enemmän se on esillä.
Saamelaiset ovat Laitin mukaan ”historiallisen yksimielisiä” vastustaessaan Jäämeren rataa. Alkuperäiskansalle hyvää vaihtoehtoa radan rakentamisessa ei ole, mutta saamelaisten on vaikeaa ajaa kansan yhteisiä etuja rajojen yli. Suomi neuvottelee asioista Suomen saamelaiskäräjien kanssa ja torjuntavoitto täällä siirtäisi konfliktin esimerkiksi Ruotsiin.
”Suomessa on paljon kätevämpää puhua saamelaisista noin kahdeksantuhannen ihmisen vähemmistönä, joka asuu pohjoisessa. Saamelaisia asuu paljon muuallakin ja me ollaan sadantuhannen ihmisen kansa.”
Laiti toteaa, ettei saamelaisilla ei ole mitään laillista keinoa estää radan rakentamista, vaikka se olisi räikein ja konkreettisin saamelaisten oikeuksia rikkova päätös pitkään aikaan. Hän vertaa Jäämeren rataa Moskovasta Saimaan ympäri rakennettavaan kehärataan, jonka tarkoitus olisi viedä luonnonrikkaudet rataa pitkin kiinalaisille sijoittajille.
”Sehän tämän Koillisväylänkin pointti on, että se helpottaisi sieltä päin tulevaa teollisuutta.”
”Ei tässä ole kyse pelkästä radasta vaan kaikista niistä kaivoshankkeista, jotka kärkkyy lupaa tulla pohjoiseen. Hanke on ristiriitainen, koska Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin ilmastosopimukseen ja silti rakennetaan rataa, jonka tarkoitus on hyödyntää sitä, että ilmasto lämpenee tarpeeksi.”
Luonnonvarat raiteille
Ympäristöjärjestöt ovat ratahankkeesta huolissaan myös luontokysymysten vuoksi. Greenpeacen arktisten asioiden asiantuntija Laura Meller sanoo suurimman huolen liittyvän Barentsinmeren öljyvarojen käyttöönottoon sekä metsä- ja kaivosteollisuuden kasvuun.
Vaikka arktisiin luonnonvaroihin suhtaudutaan aiempaa maltillisemmin, teollisuus perustelee rataa niiden hyödyntämisellä. Aluetta pidetään ”myyttisenä kasvun aittana”, Meller kuvailee.
”Nyt ymmärretään paremmin, että arktisen öljyn poraaminen on kallista, vaikeaa ja riskialtista, ja Koillisväylä laivojen kulkureittinä on paljon kalliimpi ja epävarmempi ja siksi vähemmän houkutteleva kuin villeimmät skenaariot antavat ymmärtää.”
Greenpeace ei kannata radan rakentamista ja Meller kehottaa ottamaan saamelaisten kannanotot vakavasti. Radan reitillä voi olla merkitystä ympäristövaikutusten suuruuteen, mutta suuremmassa mittakaavassa ongelmat liittyvät ennen kaikkea luonnonvarojen käytön vauhdittamiseen.
Suomen WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder ei halua rataa luonnonsuojelualueille, kansallispuistoihin eikä arvokkaisiin luontokohteisiin. Vielä jyrkempi on kanta fossiilitalouteen kuten öljynporaukseen.
”Mikäli radalla kuljetettaisiin fossiilisia polttoaineita, olisi kantamme rataa kohtaan kielteinen.”
Otsikkokuva: FreeImages.com / Rodolfo Belloli – Petra Laitin kuva: Niko Peltokangas