Yorkin yliopiston politiikantutkimuksen professori Marcello Musto on usealla kielellä äskettäinen ilmestyneessä kirjoituksessaan ”Vasemmistolla on pitkä sodanvastainen historia” käynyt läpi vasemmiston suhtautumista sotaan ensimmäisestä internationaalista päiviemme poliittiseen tilanteeseen saakka. Libero julkaisee Muston kirjoituksen lyhennetyn version Paula Rauhalan suomentamana.
Astrologiasta antikapitalistisena eleenä
Sonja Blomin essee ”Astrologiasta antikapitalistisena eleenä” luonnehtii astrologian yhtäläisyyksiä kapitalismin piirissä syntyneisiin tiedonmuodostuksen tapoihin sekä astrologian eroa tiedonmuodostuksen ja itseymmärryksen välineenä. Julkaistu Liberossa 3/2021.
Keskusteluja tuntemattoman äitini kanssa
Kuvat: Olli Korpela Essee perustuu kirjoittajan omiin kokemuksiin, joten hän tahtoo pysyä anonyyminä. Aina on shokeeraavaa oppia jotakin odottamatonta rakastamastaan ihmisestä. On vaikea sanoa, tapahtuiko muutos todella niin nopeasti, kuin miltä ulkoapäin tuntui, vai oliko se hidasta ja piilossa tapahtunutta kehitystä. Äitini on aina rakastanut joogaa, vaihtoehtoisia hoitoja, horoskooppeja, Tarot-kortteja, ufoja, fengshuita ja taikakiviä. Tulevaisuus […]
Paikan siivuja
Libero 3/2021 on ulkona ja numerosta tulossa infoa piakkoin myös netin puolelle. Tätä ennen verkkojulkaisussa mahdollisuus lukea Sini Monosen vuosi sitten näihin aikoihin kirjoittama essee. Mononen pohti numerossa 4/2020 julkaistussa esseessään ”Paikan siivuja”, miten aika ja rakennettu ympäristö vaikuttavat paikan kokemisen aistimellisuuteen.
Ruumismadon mietteitä
”Edith Södergran erityisesti on kautta kirjallisuushistorian ja näihin päiviin asti usein yksipuolisesti esitetty yksinäisenä, eristettynä ja sairaalloisena visionäärinä, joka kirjoitti runojaan luonnon äärellä koettujen visioiden vallassa.”
Runoilija ja kirjallisuudentutkija Anna Tomi pohti runoilija Edith Södergranista luotua myyttistä runoilijakuvaa kriittisesti Liberossa 2/2021.
Tuttu ja vieras Paris, Texas
Helmi Kajaste pohti Liberossa 4/2020 esseessään Wim Wenderin klassikkoelokuvan Paris, Texas pohjalta ajan ja tilan välisiä suhteita. Kajasten essee sivuaa myös muun muassa, miten elokuvien paikat linkittyvät katselukokemusta koskevaan muistiin.
Huoli äänikirjasta
Kirjailija Laura Lindstedt avasi Helsingin Sanomien uudenvuoden puheenvuorossaan keskustelun äänikirjojen suosiosta ja kirjankustannusalan tulevaisuudesta. Uhkaako äänikirja todella kirjaa mediana ja kirjallista kulttuuria? Onko vastakkainasettelu tekstin ja äänen välillä edes mielekäs? Marja Viitahuhdan ja Taneli Viitahuhdan essee.
Se nyt vain on tyhmää jaksaa liikaa
”Rakastan vesimeloniesanssia”, Maria (28) kirjoittaa Instagram-viestissä. ”Vaikuttaa lähes TERVEELLISELTÄ.” Olen julkaissut insta storyn, missä ilmoitan etsiväni haastateltavia energiajuomia käsittelevään juttuun. Vastauksia on tullut muutamia. Kaikki vastaajat työskentelevät ”luovilla aloilla”. Kaikki kyselyyn vastanneet ovat iältään 25–35 vuotta. Koska en saanut vastauksia alle 25-vuotiailta, mutta oletan energiajuomien olevan ennen kaikkea nuorten juttu, googlaan ”energiajuomat yleisyys nuoret”. THL:n […]
Muistatko sisällissodan?
Suomen sisällissodan kahtiajako näkyy sodan muistoissa ja muistelemisessa. Olisiko jo aika pystyttää yhteinen muistomerkki? Kirjoitus on julkaistu Liberossa 1/2018.
Sensuuria, propagandaa ja isänmaallista räppiä
Kiinan johto hallitsee maan mediakenttää, mutta huolehtii silti siitä, saako se äänensä kuuluviin. Voiko Kiina olla jatkossakin yhden tarinan maa?
