Teksti: Carlos Lievonen Kuvitus: Ege-Liis Deedin Miki Liukkosen Postpostpostmoderni maksimalismi ja sen minimalistinen politiikka Miki Liukkonen (1989-2023) tunnetaan parhaiten Suomen postmodernina maksimalistina par excellence. Liukkosen toinen romaani O saapui suomalaiselle kirjallisuuden kentälle meteoriitin voimalla, ja kirjaesineen fyysinen paino teki iskuvaikutuksesta entistä liioitellumman. Tekijän ikä tuntuu myös vaikuttaneen vastaanottoon. Kun 27-vuotias kirjoittaa “yleispätevän tutkielman siitä miksi […]
Pienyhteisöistä Piilaaksoon – psykedeelien kolonisaatiosta
Teksti: Oona Rohde Kuvitus: Juulia Jokinen Mikä on sallittua valkoisille, mutta ei muille? Entä mikä on sallittua hyödyn nimissä, mutta ei muutoin? Kolonisaatiolla, rasismilla ja päihdepolitiikalla on pitkä, yhteennivoutunut historia. Jo käsitteen määrittelyssä tullaan perustavanlaatuisen jakolinjan äärelle. Suomen lainsäädännössä huumausaineeksi määritellään päihteet, joilla on lamauttavia, päihdyttäviä tai harhoja tuottavia keskushermostovaikutuksia. Listaus tällaisista aineista säädetään […]
Dildopanssarivaunuista ja ei-binäärisen estrogeenipummin toimintasuunnitelmasta
Teksti: Rakel Jylhä-Vuorio Kuvitus: Heinä Loukimo Sukupuolen itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää paljon muutakin kuin valtioon suuntautuvaa vaikuttamistyötä, hallitusohjelmakirjauksia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia. Vaihtoehtoinen toimintasuunnitelma peräänkuuluttaa sukupuolihormonien uudelleenjakoa. Voin ostaa liukuvoidetta, nesteitä suihkuttavia dildoja, kaikkien huulilla olevan Satisfyerin sekä seksikoneen, joka näyttää panssarivaunulta. Nämä ja lukuisat muut seksilelut ovat vapaasti kiertäviä resursseja, joilla voin takoa seksuaalisuuteni materiaalisen […]
A Decolonial Feminist Case for Climate Justice
Teksti: Selina Diaby Kuvitus: Amy Gelera While the consequences of climate crisis are global, they do translate differently to life biographies of every being. For long, climate crisis has revealed itself as a disaster of injustices and inequalities. In a just fight for life, decolonial feminist thoughts and actions provide a radical framework towards […]
Vasemmistolla on pitkä sodanvastainen historia
Yorkin yliopiston politiikantutkimuksen professori Marcello Musto on usealla kielellä äskettäinen ilmestyneessä kirjoituksessaan ”Vasemmistolla on pitkä sodanvastainen historia” käynyt läpi vasemmiston suhtautumista sotaan ensimmäisestä internationaalista päiviemme poliittiseen tilanteeseen saakka. Libero julkaisee Muston kirjoituksen lyhennetyn version Paula Rauhalan suomentamana.
Astrologiasta antikapitalistisena eleenä
Sonja Blomin essee ”Astrologiasta antikapitalistisena eleenä” luonnehtii astrologian yhtäläisyyksiä kapitalismin piirissä syntyneisiin tiedonmuodostuksen tapoihin sekä astrologian eroa tiedonmuodostuksen ja itseymmärryksen välineenä. Julkaistu Liberossa 3/2021.
Keskusteluja tuntemattoman äitini kanssa
Kuvat: Olli Korpela Essee perustuu kirjoittajan omiin kokemuksiin, joten hän tahtoo pysyä anonyyminä. Aina on shokeeraavaa oppia jotakin odottamatonta rakastamastaan ihmisestä. On vaikea sanoa, tapahtuiko muutos todella niin nopeasti, kuin miltä ulkoapäin tuntui, vai oliko se hidasta ja piilossa tapahtunutta kehitystä. Äitini on aina rakastanut joogaa, vaihtoehtoisia hoitoja, horoskooppeja, Tarot-kortteja, ufoja, fengshuita ja taikakiviä. Tulevaisuus […]
Paikan siivuja
Libero 3/2021 on ulkona ja numerosta tulossa infoa piakkoin myös netin puolelle. Tätä ennen verkkojulkaisussa mahdollisuus lukea Sini Monosen vuosi sitten näihin aikoihin kirjoittama essee. Mononen pohti numerossa 4/2020 julkaistussa esseessään ”Paikan siivuja”, miten aika ja rakennettu ympäristö vaikuttavat paikan kokemisen aistimellisuuteen.
Ruumismadon mietteitä
”Edith Södergran erityisesti on kautta kirjallisuushistorian ja näihin päiviin asti usein yksipuolisesti esitetty yksinäisenä, eristettynä ja sairaalloisena visionäärinä, joka kirjoitti runojaan luonnon äärellä koettujen visioiden vallassa.”
Runoilija ja kirjallisuudentutkija Anna Tomi pohti runoilija Edith Södergranista luotua myyttistä runoilijakuvaa kriittisesti Liberossa 2/2021.
Tuttu ja vieras Paris, Texas
Helmi Kajaste pohti Liberossa 4/2020 esseessään Wim Wenderin klassikkoelokuvan Paris, Texas pohjalta ajan ja tilan välisiä suhteita. Kajasten essee sivuaa myös muun muassa, miten elokuvien paikat linkittyvät katselukokemusta koskevaan muistiin.
