Mikä on paikallisen toiminnan suhde varsinaiseen paikalliseen päätöksentekoon? Ja miten paikallisuus linkittyy globaaleihin poliittisiin kysymyksiin? Mitä nämä tarkoittavat kunnallispolitiikan näkökulmasta? Näitä kysymyksiä pohtii Liberon päätoimittaja Joonas Pulkkinen Liberon 4/2020 pääkirjoituksessaan. Pääkirjoituksesta löytyy myös linkki lehden näköisnumeroon.
Väkivallaton suora toiminta ilmastoliikkeessä: järjestöistä massaliikkeiksi
Suomessa ilmastoaktivismista on puhuttu lähiaikoina valitettavasti lähinnä poliisin voimankäyttöoikeuksien yhteydessä. Ilmastoaktivismi ja sen piiriin kuuluvat kansalaistottelemattomuuden mallit ovat kuitenkin Euroopassa yhä yleisempiä tapoja edistää välittömiä poliittisia toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi.
Kesällä 2019 Amos Wallgren ja Teemu Vaarakallio osallistuivat useisiin ilmastomielenosoituksiin ympäri Eurooppaa. Wallgren konstekstoi Liberossa 4/2019 eurooppalaisten ilmastoliikkeiden ja toimintamallien kenttää ja Elokapinan eli Extinction Rebellionin taustaa.
Konflikti on poliittinen tila
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Mikko Jakosen mukaan konfliktit avaavat uuden poliittisen horisontin. Juho Narsakka haastatteli Jakosta tämän tammikuussa ilmestyneen Konflikti-kirjan tiimoilta Liberossa 2/2020.
Perinteen ja modernin ristitulessa
Saamelaisaktivistille ja Pohjosmaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaalle Niilas Holmbergille ekologinen ajattelu on osa alkuperäiskansojen vuosituhansia pitkää historiaa. Holmberg ei hyväksy, että alkuperäiskansan poskia silitellään, vaan vaatii, että vuosituhansia vanha tietämys otetaan huomioon. Julkaistu Liberossa 1/2020.
Tarvitaanko ydinvoimaa?
Ilmastokriisi pakottaa vähentämään fossiilisten energialähteiden määrää. Ydinvoiman kannatus lisääntyy esimerkiksi energiatuotannon omavaraisuusasteen takia. Tuuli Kokkonen kysyi silti Liberossa 1/2020 tarvitaanko ydinvoimaa todella?
Silpun kerääjät
Poikkeustila on herättänyt keskustelua myös taiteilijoiden toimeentulosta sekä taidetta ja kulttuuria koskevan valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Liberossa 3/2019 artikkeli Silpun kerääjät kartoitti eri taiteenalojen tekijöiden tuntemuksia kotimaisesta apurahajärjestelmästä sekä toimeentuloa koskevista haasteist
Päätoimittaja haastatteli artikkeliin kirjailija Antti Nyléniä, kuvataiteilija Minna Henrikssonia sekä teatteriohjaaja ja dramaturgi Esa Kirkkopeltoa. Eri taiteenaloilla on omat ongelmansa koskien taiteen harjoittamista ja työympäristöä. Toimeentulon kannalta taiteentekijät ovat kuitekin pitkälti samaa mieltä – perustulo olisi yksinkertaisin ratkaisu.
Kolumni: Poikkeustila, tienhaarat ja tulevaisuuden mahdollisuudet
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh toivoo, että poikkeustila on mahdollisuus paluulle solidaariseen kanssaelämiseen.
Luontomme uudelleenarviointi – Pääkirjoitus lehdestä 1/2020
Ero luonnon ja kulttuurin välillä on näennäinen. Liberon 1/2020 pääkirjoitus ja linkki näköislehteen.
Huoli äänikirjasta
Kirjailija Laura Lindstedt avasi Helsingin Sanomien uudenvuoden puheenvuorossaan keskustelun äänikirjojen suosiosta ja kirjankustannusalan tulevaisuudesta. Uhkaako äänikirja todella kirjaa mediana ja kirjallista kulttuuria? Onko vastakkainasettelu tekstin ja äänen välillä edes mielekäs? Marja Viitahuhdan ja Taneli Viitahuhdan essee.
Kaikkiko pilalla?
Tuomas Pietikäinen alias Thube Hefner aka DJ Ibusal ei verhoudu pessimismin mustaan viittaan, vaan uskoo nykynuoriin. Julkaistu Liberossa 2/2019.
- 1
- 2
- 3
- …
- 7
- Seuraava sivu
