Libero 3/2021 on ulkona ja numerosta tulossa infoa piakkoin myös netin puolelle. Tätä ennen verkkojulkaisussa mahdollisuus lukea Sini Monosen vuosi sitten näihin aikoihin kirjoittama essee. Mononen pohti numerossa 4/2020 julkaistussa esseessään ”Paikan siivuja”, miten aika ja rakennettu ympäristö vaikuttavat paikan kokemisen aistimellisuuteen.
Ruumismadon mietteitä
”Edith Södergran erityisesti on kautta kirjallisuushistorian ja näihin päiviin asti usein yksipuolisesti esitetty yksinäisenä, eristettynä ja sairaalloisena visionäärinä, joka kirjoitti runojaan luonnon äärellä koettujen visioiden vallassa.”
Runoilija ja kirjallisuudentutkija Anna Tomi pohti runoilija Edith Södergranista luotua myyttistä runoilijakuvaa kriittisesti Liberossa 2/2021.
Pandemia, ympäristökatastrofit ja yhteiskunnalliset liikkeet
Ihmisekologiaa tutkiva Andreas Malm uskoo, että ilmastoliike tarvitsee radikaalimman laidan. Ilmastoliikkeille teoreettisesti paljon ammentanut Malm selvitti Juho Narsakalle uusimmassa Libeorssa, miksi ”paikkojen paskominen” on hänen käsityksissään poliittisesti ok.
Valta kunnassa, kaikki hyvin?
Päijät-Hämeessä sijaitsee kriisikunnan rajaa lähentelevä Kärkölän kunta. Siellä asuu reilut 4000 ihmistä, kunnan suurin valtuustoryhmä on paikallisista aktiivisista kuntalaisista koostuva Kärkölä-ryhmä ja kunnassa on käytössä pormestarimalli.
Joel Haapamäki ja valokuvaaja Adele Hyry selvittivät Liberoon 1/2021, mikä on Kärkölää suvereenilla enemmistöllä johtava Kärkölä-ryhmä.
Tiktok -demokratiaa kuplissa
Päätoimittaja Joonas Pulkkinen pohtii Liberon 1/2021 pääkirjoituksessa digitaalisen kampanjoinnin roolia osana tulevia kunnallisvaaleja ja politiikan spektaakkelin omaista luonnetta.
Pääkirjoituksesta löytyy myös linkki Issuu-verkkopalvelusta löytyvään lehden näköisnumeroon.
Tuttu ja vieras Paris, Texas
Helmi Kajaste pohti Liberossa 4/2020 esseessään Wim Wenderin klassikkoelokuvan Paris, Texas pohjalta ajan ja tilan välisiä suhteita. Kajasten essee sivuaa myös muun muassa, miten elokuvien paikat linkittyvät katselukokemusta koskevaan muistiin.
Uudet idyllit
Kehittävätkö kaupunkilaiset itse lähialueensa vai kaupunkisuunnittelu ja politiikka? Joni Kling matkasi Liberossa 4/2020 valokuvaaja Toivo Heinimäen kanssa Helsingin Kontulaan ja Espoon Suvelaan havainnoimaan mitä lähiöissä tapahtuu ja ennen kaikkea, mitä niille tapahtuu?
Politiikan paikallisuus
Mikä on paikallisen toiminnan suhde varsinaiseen paikalliseen päätöksentekoon? Ja miten paikallisuus linkittyy globaaleihin poliittisiin kysymyksiin? Mitä nämä tarkoittavat kunnallispolitiikan näkökulmasta? Näitä kysymyksiä pohtii Liberon päätoimittaja Joonas Pulkkinen Liberon 4/2020 pääkirjoituksessaan. Pääkirjoituksesta löytyy myös linkki lehden näköisnumeroon.
Väkivallaton suora toiminta ilmastoliikkeessä: järjestöistä massaliikkeiksi
Suomessa ilmastoaktivismista on puhuttu lähiaikoina valitettavasti lähinnä poliisin voimankäyttöoikeuksien yhteydessä. Ilmastoaktivismi ja sen piiriin kuuluvat kansalaistottelemattomuuden mallit ovat kuitenkin Euroopassa yhä yleisempiä tapoja edistää välittömiä poliittisia toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi.
Kesällä 2019 Amos Wallgren ja Teemu Vaarakallio osallistuivat useisiin ilmastomielenosoituksiin ympäri Eurooppaa. Wallgren konstekstoi Liberossa 4/2019 eurooppalaisten ilmastoliikkeiden ja toimintamallien kenttää ja Elokapinan eli Extinction Rebellionin taustaa.
Konflikti on poliittinen tila
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Mikko Jakosen mukaan konfliktit avaavat uuden poliittisen horisontin. Juho Narsakka haastatteli Jakosta tämän tammikuussa ilmestyneen Konflikti-kirjan tiimoilta Liberossa 2/2020.
- 1
- 2
- 3
- …
- 8
- Seuraava sivu
