”Edith Södergran erityisesti on kautta kirjallisuushistorian ja näihin päiviin asti usein yksipuolisesti esitetty yksinäisenä, eristettynä ja sairaalloisena visionäärinä, joka kirjoitti runojaan luonnon äärellä koettujen visioiden vallassa.”
Runoilija ja kirjallisuudentutkija Anna Tomi pohti runoilija Edith Södergranista luotua myyttistä runoilijakuvaa kriittisesti Liberossa 2/2021.
Ihmisekologiaa tutkiva Andreas Malm uskoo, että ilmastoliike tarvitsee radikaalimman laidan. Ilmastoliikkeille teoreettisesti paljon ammentanut Malm selvitti Juho Narsakalle uusimmassa Libeorssa, miksi ”paikkojen paskominen” on hänen käsityksissään poliittisesti ok.
Päijät-Hämeessä sijaitsee kriisikunnan rajaa lähentelevä Kärkölän kunta. Siellä asuu reilut 4000 ihmistä, kunnan suurin valtuustoryhmä on paikallisista aktiivisista kuntalaisista koostuva Kärkölä-ryhmä ja kunnassa on käytössä pormestarimalli.
Joel Haapamäki ja valokuvaaja Adele Hyry selvittivät Liberoon 1/2021, mikä on Kärkölää suvereenilla enemmistöllä johtava Kärkölä-ryhmä.
Päätoimittaja Joonas Pulkkinen pohtii Liberon 1/2021 pääkirjoituksessa digitaalisen kampanjoinnin roolia osana tulevia kunnallisvaaleja ja politiikan spektaakkelin omaista luonnetta.
Pääkirjoituksesta löytyy myös linkki Issuu-verkkopalvelusta löytyvään lehden näköisnumeroon.
Helmi Kajaste pohti Liberossa 4/2020 esseessään Wim Wenderin klassikkoelokuvan Paris, Texas pohjalta ajan ja tilan välisiä suhteita. Kajasten essee sivuaa myös muun muassa, miten elokuvien paikat linkittyvät katselukokemusta koskevaan muistiin.
Kehittävätkö kaupunkilaiset itse lähialueensa vai kaupunkisuunnittelu ja politiikka? Joni Kling matkasi Liberossa 4/2020 valokuvaaja Toivo Heinimäen kanssa Helsingin Kontulaan ja Espoon Suvelaan havainnoimaan mitä lähiöissä tapahtuu ja ennen kaikkea, mitä niille tapahtuu?
Mikä on paikallisen toiminnan suhde varsinaiseen paikalliseen päätöksentekoon? Ja miten paikallisuus linkittyy globaaleihin poliittisiin kysymyksiin? Mitä nämä tarkoittavat kunnallispolitiikan näkökulmasta? Näitä kysymyksiä pohtii Liberon päätoimittaja Joonas Pulkkinen Liberon 4/2020 pääkirjoituksessaan. Pääkirjoituksesta löytyy myös linkki lehden näköisnumeroon.
Suomessa ilmastoaktivismista on puhuttu lähiaikoina valitettavasti lähinnä poliisin voimankäyttöoikeuksien yhteydessä. Ilmastoaktivismi ja sen piiriin kuuluvat kansalaistottelemattomuuden mallit ovat kuitenkin Euroopassa yhä yleisempiä tapoja edistää välittömiä poliittisia toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi.
Kesällä 2019 Amos Wallgren ja Teemu Vaarakallio osallistuivat useisiin ilmastomielenosoituksiin ympäri Eurooppaa. Wallgren konstekstoi Liberossa 4/2019 eurooppalaisten ilmastoliikkeiden ja toimintamallien kenttää ja Elokapinan eli Extinction Rebellionin taustaa.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Mikko Jakosen mukaan konfliktit avaavat uuden poliittisen horisontin. Juho Narsakka haastatteli Jakosta tämän tammikuussa ilmestyneen Konflikti-kirjan tiimoilta Liberossa 2/2020.
Saamelaisaktivistille ja Pohjosmaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaalle Niilas Holmbergille ekologinen ajattelu on osa alkuperäiskansojen vuosituhansia pitkää historiaa. Holmberg ei hyväksy, että alkuperäiskansan poskia silitellään, vaan vaatii, että vuosituhansia vanha tietämys otetaan huomioon. Julkaistu Liberossa 1/2020.
