Päijät-Hämeessä sijaitsee kriisikunnan rajaa lähentelevä Kärkölän kunta. Siellä asuu reilut 4000 ihmistä, kunnan suurin valtuustoryhmä on paikallisista aktiivisista kuntalaisista koostuva Kärkölä-ryhmä ja kunnassa on käytössä pormestarimalli.
Joel Haapamäki ja valokuvaaja Adele Hyry selvittivät Liberoon 1/2021, mikä on Kärkölää suvereenilla enemmistöllä johtava Kärkölä-ryhmä.
Päätoimittaja Joonas Pulkkinen pohtii Liberon 1/2021 pääkirjoituksessa digitaalisen kampanjoinnin roolia osana tulevia kunnallisvaaleja ja politiikan spektaakkelin omaista luonnetta.
Pääkirjoituksesta löytyy myös linkki Issuu-verkkopalvelusta löytyvään lehden näköisnumeroon.
Helmi Kajaste pohti Liberossa 4/2020 esseessään Wim Wenderin klassikkoelokuvan Paris, Texas pohjalta ajan ja tilan välisiä suhteita. Kajasten essee sivuaa myös muun muassa, miten elokuvien paikat linkittyvät katselukokemusta koskevaan muistiin.
Kehittävätkö kaupunkilaiset itse lähialueensa vai kaupunkisuunnittelu ja politiikka? Joni Kling matkasi Liberossa 4/2020 valokuvaaja Toivo Heinimäen kanssa Helsingin Kontulaan ja Espoon Suvelaan havainnoimaan mitä lähiöissä tapahtuu ja ennen kaikkea, mitä niille tapahtuu?
Mikä on paikallisen toiminnan suhde varsinaiseen paikalliseen päätöksentekoon? Ja miten paikallisuus linkittyy globaaleihin poliittisiin kysymyksiin? Mitä nämä tarkoittavat kunnallispolitiikan näkökulmasta? Näitä kysymyksiä pohtii Liberon päätoimittaja Joonas Pulkkinen Liberon 4/2020 pääkirjoituksessaan. Pääkirjoituksesta löytyy myös linkki lehden näköisnumeroon.
Suomessa ilmastoaktivismista on puhuttu lähiaikoina valitettavasti lähinnä poliisin voimankäyttöoikeuksien yhteydessä. Ilmastoaktivismi ja sen piiriin kuuluvat kansalaistottelemattomuuden mallit ovat kuitenkin Euroopassa yhä yleisempiä tapoja edistää välittömiä poliittisia toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi.
Kesällä 2019 Amos Wallgren ja Teemu Vaarakallio osallistuivat useisiin ilmastomielenosoituksiin ympäri Eurooppaa. Wallgren konstekstoi Liberossa 4/2019 eurooppalaisten ilmastoliikkeiden ja toimintamallien kenttää ja Elokapinan eli Extinction Rebellionin taustaa.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Mikko Jakosen mukaan konfliktit avaavat uuden poliittisen horisontin. Juho Narsakka haastatteli Jakosta tämän tammikuussa ilmestyneen Konflikti-kirjan tiimoilta Liberossa 2/2020.
Saamelaisaktivistille ja Pohjosmaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaalle Niilas Holmbergille ekologinen ajattelu on osa alkuperäiskansojen vuosituhansia pitkää historiaa. Holmberg ei hyväksy, että alkuperäiskansan poskia silitellään, vaan vaatii, että vuosituhansia vanha tietämys otetaan huomioon. Julkaistu Liberossa 1/2020.
Ilmastokriisi pakottaa vähentämään fossiilisten energialähteiden määrää. Ydinvoiman kannatus lisääntyy esimerkiksi energiatuotannon omavaraisuusasteen takia. Tuuli Kokkonen kysyi silti Liberossa 1/2020 tarvitaanko ydinvoimaa todella?
Poikkeustila on herättänyt keskustelua myös taiteilijoiden toimeentulosta sekä taidetta ja kulttuuria koskevan valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Liberossa 3/2019 artikkeli Silpun kerääjät kartoitti eri taiteenalojen tekijöiden tuntemuksia kotimaisesta apurahajärjestelmästä sekä toimeentuloa koskevista haasteist
Päätoimittaja haastatteli artikkeliin kirjailija Antti Nyléniä, kuvataiteilija Minna Henrikssonia sekä teatteriohjaaja ja dramaturgi Esa Kirkkopeltoa. Eri taiteenaloilla on omat ongelmansa koskien taiteen harjoittamista ja työympäristöä. Toimeentulon kannalta taiteentekijät ovat kuitekin pitkälti samaa mieltä – perustulo olisi yksinkertaisin ratkaisu.
