Venäjän vallankumouksella tarkoitetaan yleensä vuoden 1917 lokakuun vallankumousta.Se on tapahtuma, joka loi perustan ensimmäiselle sosialistiselle yhteiskuntakokeilulle, mullisti historian kulun sekä muutti politiikan maailman perusteellisesti.
Teksti: Aydin Saiyar
Venäjän vallankumoukseen johti tilanne, jossa talonpoikaiston ja työväestön heikentyneet elin- ja työolosuhteet kohtasivat Venäjän keisarivallan ankarat vaatimukset sotaponnisteluissa keisarillista Saksaa vastaan. Oman lisänsä toivat työväestön keskuudessa sosialistista ja sodanvastaista propagandaa levittäneet agitaattorit.
Kolme vallankumousta, vuosi 1905
Venäjän vallankumousten sarja alkoi vuonna 1905. Tappiollinen sotaretki Japania vastaan heikensi Venäjän keisarin arvovaltaa ja ajoi valtiontalouden kriisiin. Kehittymättömän sotateollisuuden vuoksi keisari joutui hankkimaan sotakalustoa ja -tekniikkaa ulkomailta. Maksajiksi joutuivat Venäjän talonpojat ja kasvava teollisuustyöväki eli proletariaatti. He kustansivat keisarin sodan tekemällä epäinhimillisen pitkiä työpäiviä.
Venäläiset talonpojat joutuivat tekemään ilmaista työtä maanomistajille. Maksukyvyttöminä he kykenivät korvaamaan vuokransa maanomistajille ainoastaan työnteolla. Huomattava osuus työstä tehtiin maanomistajien mailla, ja näin talonpoikien omien maittensa viljely vaikeutui. Sodan vuoksi verotus kiristyi. Maanomistajat vaativat talonpojilta lisää työtä, sillä hekin joutuivat rahoittamaan keisarin sotaretkeä. Tilanne kurjistui entisestään.
Vuonna 1905 yhteiskunnalliset paineet purkautuvat laivaston kapinointina ja kansannousuna. Kansa vaati itselleen oikeutta vaikuttaa keisarin politiikkaan. Lopulta liikehdintä ja lakkoilu saivat keisarin lopettamaan sotatoimet ja tekemään tilaa kansanvaltaiselle edustuslaitokselle. Venäjälle perustettiin duuma. Edustajien valinta ei kuitenkaan ollut demokraattista: ainoastaan itsensä elättämään kykenevät miehet saivat äänioikeuden.
Helmikuun vallankumous
Vuoden 1917 ensimmäiseen vallankumoukseen helmikuussa johtivat pitkälti samat tekijät kuin vuoden 1905 vallankumoukseen. Kansa oli kyllästynyt sille kalliiksi käyneeseen sotaan ja keisarin mielivaltaan. Duuman oikeuksia ja kansan äänioikeutta oli kavennettu huomattavasti vuoden 1905 tapahtumien jälkeen.
Sodasta johtuen talonpojat olivat viljelmiensä sijasta rintamalla. Tämä johti elintarvikepulaan, koska maata jäi viljelemättä niin paljon. Vallankumous käynnistyi Pietarissa helmikuun 23. päivänä (nykykalenterissa 8.3.), kun tekstiilialan työläisnaiset marssivat ulos tehtaista ja osallistuivat elintarvikepulan käynnistämiin mielenilmauksiin. Kansan kapina paisui niin suureksi, että ministerit neuvoivat keisaria siirtymään syrjään maan johdosta.
Tsaarinvalta kukistui, ja vallan otti väliaikainen hallitus, jonka tavoitteena oli tilanteen rauhoittaminen Venäjällä. Väliaikainen hallitus päätti jatkaa sotimista Saksaa vastaan eikä sen vuoksi kyennyt ratkaisemaan ongelmallista tilannetta Venäjällä.
Lokakuun vallankumous
Helmikuun vallankumouksen jälkeen poliittinen toiminta helpottui, ja venäläiset alkoivat vahvistaa jo vuoden 1905 vallankumouksessa perustettuja työläisten neuvostoja. Seuraavan puolen vuoden aikana neuvostot muodostuivatkin merkittäväksi poliittiseksi voimaksi Venäjällä.
Lokakuun (nykykalenterissa marraskuu) vallankumouksessa neuvostot syrjäyttivät väliaikaisen
hallituksen vallasta. Neuvostot olivat jo käytännössä nousseet valtaa käyttäväksi voimaksi kaikissa suurissa venäläisissä teollisuuskeskuksissa. Suuri määrä aseistettuja ja kapinoivia sotilaita oli jo liittynyt niihin. Vaikka bolshevikit (Neuvostoliiton kommunistinen puolue) eivät olleet enemmistönä neuvostoissa lokakuun vallankumouksen hetkenä, kannatti heidän politiikkaansa suurin osa neuvostoista. Bolshevikit lupasivat rauhaa ja elintarvikkeita.
Neuvostot tuottivat poliittisia päätöksiä väliaikaista hallintoa tehokkaammin ja luotettavammin. Lokakuun vallankumouksessa tapahtuikin siis jo helmikuussa. Kuihtuva keisarillinen järjestelmä väistyi puolen vuoden aikana pois uudenlaisen valtiollisen järjestelmän, neuvostojen, tieltä.
Yhteiskunnallinen järistys
Venäjän vallankumous on yksi suurimpia tapahtumia. Se loi täysin uudenlaisen valtiovallan ja innoitti ihmisiä ympäri maailmaa vaatimaan itselleen oikeuksia. Sen seuraukset ovat olleet niin kauaskantoisia, että nykyisen kaltaista politiikkaa ja valtiota olisi vaikea kuvitella ilman Venäjän vallankumouksen luomia rakenteita.
On tärkeää ymmärtää, että vasta Venäjän vallankumouksen myötä demokratia ja kansanvalta sekä yhteiskunnallinen suunnittelu nousi poliittisen ajattelun keskiöön koko maailmassa.
Kirjallisuutta:
Hobsbawm: Äärimmäisyyksien aika
NKP:n (Bolshevikki en) historia
Lenin: Valtio ja vallankumous
Elokuvia:
Eisenstein: Lakko, Panssarilaiva Potemkin, Lokakuu
Warren Beatty: Reds
Bertolucci: Nove Cento
Juttu on julkaistu Liberon numerossa 2/2010
